Slider

DIY - valkoiset kävyt

keskiviikko 29. marraskuuta 2017

Tässä ohje todella nopeaan diy - projektiin, joka on myös kiva toteuttaa lasten kanssa. Ensimmäiseksi tarvitsee lähteä ulos metsästämään käpyjä. Ainakin meillä 4-vuotias on aina innoissaan, kun saa kerätä jotain ulkoa, jonka saa myös tuoda sisälle luvan kanssa. Tämän jälkeen tarvitset lisäksi muovisen kannellisen astian, kloriittia ja jonkun painon käpyjen päälle.

Valkaistujen käpyjen tekeminen on helppoa.

- Poista kävyistä  roskat.

- Laita kävyt muoviastiaan, jonka jälkeen kaada kloriittia käpyjen päälle niin, että ne peittyvät.

- Laita käpyjen päälle jokin paino, että ne pysyvät upoksissa kloriitin alla.

- Anna käpyjen valkaistua yön yli enintään 24h.

- Laita kävyt talouspaperin päälle kuivumaan. Vie kävyt ulos kuivumaan mikäli haluat välttää valkaisuaineen hajun sisällä. Ulkona kuivatus kertaa yhden tai kaksi viikkoa, joten tämä vaatii kärsivällisyyttä. Kävyt avautuvat uudelleen kuivuessaan. 



Lapsista on aina jännä seurata, kun jokin asia muuttaa muotoaan. Näitä oli kiva käydä aina vähän väliä ihmettelemässä parvekkeella, joko kävyt olisivat avautuneet ja muuttuneet valkoiseksi. Me taidettiin hieman säästellä kloriitin kanssa, sillä kävyistä ei tullut ihan super valkoisia, niin kuin tässä Rauha Rentolan blogissa, mistä idea pongattiin. Tai sitten käpyjä oli liian paljon pienessä tilassa. Oli miten oli, niin kävyt ovat jokatapauksessa kiva sisustuselementti talveen ja ne näyttävät kivalta esimerkiksi tonttuoven edessä. 

SOCIAL BLUEBOOK - apuna arvon määrittämisessä

maanantai 27. marraskuuta 2017

Blogiyhteistyöt - aihe, joka varmasti kiinnostaa niin lukijoita kuin blogi kollegoja. Mitä blogiyhteistyöt oikein ovat ja kuka niistä hyötyy? Mistä tietää kuinka arvokas blogi on ja voiko harrastelija oikeasti tienata kirjoittamisestaan jotain? Näitä kysymyksiä pyrin avaamaan tässä seuraavassa tekstissä ja esittelen teille myös mielenkiintoisen työkalun, jonka avulla pystyt paremmin arvioimaan oman blogisi arvoa. Löysin tämän työkalun Helmihytin blogista ja halusin tämän jakaa myös omille lukijoilleni.

Kuka hyötyy blogiyhteistyöstä?


Ensinnäkin haluan avata vähän tätä yhteistyökuviota. Tähän sopii hyvin sanonta " suomalainen on valmis maksamaan 50e siitä hyvästä ettei naapuria saa satasta". Tunnustan itsekin olevani utelias bloggaajien tienesteistä ja pohdin monesti kuinkahan paljon hänkin ansaitsee kirjoituksistaan. Ammatti bloggaajat ovat kuitenkin asia erikseen, mutta me harrastelijat teemme tätä rakkaudesta lajiin, eikä todellakaan rahan takia, sillä rikastumaan tällä ei pääse.  Minulle yhteistyö merkitsee sitä, että  sen pienen hetken teen töitä yhteistyökumppanin kanssa. Tärkeintä on hyöty yhteistyökumppanille ( ts. markkinointi ) ja hyöty lukijoille ( ts. jokin kiva arvonta tai arvio hyödyllisestä tuotteesta). Tunnustan olevani aika perfektionisti näitten asioiden suhteen ja käytän yhteistöihin monta tuntia vapaa-aikaani. Saatan esimerkiksi kuvata tuotteita monessa eri lokaatiossa ja miettiä tarkkaan tekstin aihetta ja sisältöä. Tärkeintä yhteistyöpostauksissa onkin sisältö ja kuvat, sillä pelkkä yrityksen ja tuotteen esittely on minusta ihan turhaa. Haluan itse lukijana innostua juuri siitä tuotteesta mistä bloggaaja kirjoittaa. Tämän jälkeen, kun teksti on julkaistu, niin alkaa itse tekstin markkinointi. Tavoitteena aina on, että postaus saavuttaa juuri sen kohderyhmän kenelle se on suunnattu. Jos tähän vielä lisätään kommunikointi yhteistyöyrityksen kanssa ja esimerkiksi arvonnan järjestämisen niin työtunneissa mitattuna on tämä aika paljon.

Päämääränä on aina, että yhteistyöyritys saavuttaa maksimaalisen hyödyn yhteistyöstä. Suurin kiitos bloggaajalle on, että yritys ehkä tulevaisuudessa haluaa tehdä uudestaan yhteistyötä. En ikinä kehtaisi tehdä sellaista yhteistyötä, joka ei kiinnostaisi suurta osaa lukijoistani. Some on yksi markkinoinnin kanava ja on hienoa, että yritykset ovat löytäneet sen ja ymmärtävät suurimmaksi osaksi sen tuoman hyödyn. Somen kautta voi saavuttaa todella paljon potentaalisia asiakkaita ja nopeasti. Bloggaajana on tärkeää tietää oma lukijakunta.  Tässä apuna varmastikin usella on Google Analytics. Sen avulla saat tiedot  mm. yksittäisistä lukijoista, geograafiset tiedot, sukupuoli- ja ikäjakauman. Yhteistyö ei tule tuottamaan välttämättä toivottua tulosta, vaikka tekisit sen todella suositun bloggaajan kanssa, mutta hänen lukijakunta ei ole haluamaasi kohderyhmää.

Blogia aloittaessa innostuin kaikista mahdollista yhteistöistä. Olihan se 10e tuote hienoa saada kotiin ilmaiseksi. Nyt kuitenkin arvostan harrastustani ja omaa-aikaa enemmän. Haluan kirjoittaa vaan niistä mielenkiintoisista aiheista ja käyttää aikani niihin. Omaa työtään ei ikinä kannata myydä liian halvalla. Tähän kuitenkin on toki poikkeuksia ja teen mielelläni yhteistöitä esimerkiksi aloittavien yritysten kanssa tai voin kirjoittaa postauksen asiasta, jonka oikeasti koen hyödylliseksi ilman, että saan siitä kovin suurta  rahallista hyötyä itselleni. Oman yrityksen markkinointi on kaiken perusta ja siihen blogit ovat todella kätevä väline.


Mistä sitten tietää kuinka arvokas blogi on? 

Voiko postauksesta oikeasti pyytää jotain vastinetta?


Itse olen pohtinut paljon tätä myös oman blogin kohdalla, sillä on vaikea yrittää arvioita kävijöiden ja seuraajien pohjalta kuinka "arvokas" blogi on. Löysin tähän todella kätevän työkalun nimeltään Social Bluebook. Ohjelman käyttö on todella yksinkertaista - sinne linkitetään omat sosiaalisen median kanavat ja ohjelma laskee niiden perusteella arvon esimerkiksi yhdelle blogi postaukselle. Tässä on kuitenkin toki pari muuttujaa, sillä esimerkiksi se ei laske arvoa tuotantokustannuksille (rekvisiitta yms.) tai  markkointikuluille. Ohjelma ei myöskään voi tietää kuinka laadukasta tekstiä tuotat tai kuinka hyvälaatuisia kuvia otat.

My values näkymässä saa muokattua tietoja esimerkiksi vaihtamalla kuvien määrää tai vaihtamalla tekstin tyyppiä. Esimerkiksi perinteinen postaus on arvokkaampi kuin pelkkä arvonta. Oman blogipostauksen hinta kolmella kuvalla oli n.150e ja neljällä kuvalla hinta oli 200e. Onkin helpottavaa nähdä, että arvo on aikalailla tätä luokkaa mitä itse on kuvitellutkin. Rikastumaan tällä hommalla ei tosiaan vielä pääse ja joutuisi tekemään aika monta yhteistyötä, että kuukausi tienestit olisivat perus palkan luokkaa.


Tuntuu niin oudolta ajatus, että jotkut oikeasti vielä harmittelee sitä, kun joku bloggaaja saa ilmaisen tavaran tehdyn työn tuloksena. Miltä sinusta tuntuisi, että tekisit päivässä 8h päivässä töitä saamatta siitä palkkaa? Toivon, että jatkossa bloggaajat osaisivat enemmän arvostaa omaa työtään ja  yhteistyön merkitystä asiakasyrityksen hyväksi ja myös rohkeasti pyytää siitä sopivaa korvausta. Mutta niin kuin jo kerran todettu, että harrastelijalle blogin kirjoittaminen on enemmänkin intohimoa kirjoittamista ja kuvaamista kohtaan ja jos joskus sattuu siitä jonkun ihanan tuotteen saamaan vaivanpalkaksi, on se mukava lisä siihen. Bloggaajan on kuitenkin hyvä muistaa, että olivatpa seuraaja määräsi kuinka pienet tai isot, niin aina tekemäsi yhteistyö on tärkeää markkinointia yritykselle. Jos teet yhteistyöjulkaisusi huolella, niin yritys saa siitä todella arvokasta tietoa esimerkiksi tuotteen käyttöominaisuuksista sekä esimerkiksi voi jakaa luvallasi ottamiasi kuvia omissa sosiaalisen median kanavissa. Hän pystyy myös käyttämään arviota tuotteesta omilla sivuillaan, esimerkiksi linkittämällä postauksen sinne, jolloin ihmiset, jotka ovat kiinnostuneita juuri siitä tuotteesta saavat arvokasta tietoa. 

Miten sinä suhtaudut yhteistöihin blogeissa?  

Minkälainen yhteistyöpostaus kiinnostaa sinua? 

Onko Social Bluebook sinulle tuttu? 


Hiippapipo ja kaulaliina tupsuilla

sunnuntai 26. marraskuuta 2017

Pitkästä aikaa vähän käsityö juttuja. Aika ajoin innostun näistä aina enemmän ja jos aikaa olis enemmän niin olisi ihana oppia tekemään vaikka mitä vaatteita itse lapsille, koska ne on kuitenkin uniikkeja ja ne voi suunnitella ihan oman maun mukaan. Tällä hetkellä suunnitteilla on muun muassa on peplum-mekko pitsisomistein, mutta edelleen odotan lopullista inspiraatiota siihen. Nyt kuitenkin esittelen viimeisimmän projektin, jonka sain vasta valmiiksi - pikku neidin söpistely setin talveksi. Pongasin tämän iiihanan hiippapipon ohjeen Prinsessajuttu -nimisestä blogista.


Kaulaliinan ohje puolestaan on peräisin ihan omasta päästä. Sinun tarvitsee vaan luoda puikoille pari silmukkaa ja lähteä sitten pikkuhiljaa lisäämään, niin että päissä silmukkamäärä lisääntyy joka kierroksella. Meidän kaulaliinan leveys on 10cm.  Tämän jälkeen neuloin 2o 2n, niin että kokonaispituus kaulaliinalla on 150cm. Toisessa päässä silmukkamäärä puolestaan vähennettiin joka kierroksella, niin että lopulta on enää jäljellä muutama. Tein molempiin päihin vielä tupsut. Tupsut pystyy tekemään näppärästi käyttämällä apuna tupsukehikkoa, joita löytyy esimerkiksi Flying Tiger Copenhagen nimisestä liikkeestä.


Kummatkin ohjeet ovat todella simppeleitä, sillä tarvitsee vain osata neuloa oikein ja nurin. Tällä hetkellä aika ja kärsivällisyys ei riittäisikään opettelemaan mitään uusia monimutkaisia kuvioita, mutta onneksi näilläkin pärjää aika pitkälle. Tämä hiippamalli sopii aika mukavasti myös joulunaikaan! Ajattelin ehkä vielä etsiä jotain heijastinkangasta ja laittaa sydämenmuotoisen heijastimen pipoon kiinni. Koskaan ei voi olla heijastimia liikaa näin pimeänä ja synkkänä vuodenaikana.


Mikä on teidän viimeisin käsityöprojekti? Onko teillä valmisteilla pehmoisia paketteja jouluksi? 

4-vuotiaan vaatekriisi (+ARVONTA)

keskiviikko 22. marraskuuta 2017

Yhteistyössä: Minikoot

Kuinka monella leikki-ikäisen lapsen vanhemmalla on tämä sama ongelma - vaatteet ei ole ikinä oikeanlaiset? Mä siis oikeasti luulin, että tämä kriiseily vaatteiden suhteen olisi helpottanut siitä, kun vauvana itkettiin, kun sukka on huonosti jalassa. Valitettavasti tämän neidin kanssa ongelmat ovat vaan pahentuneet vuosi vuodelta. Tällä hetkellä ollaan siinä pisteessä, että jokaisesta vaatekappaleesta löydetään jotain vikaa. Päälle suostutaan laittamaan vain sukkikset ja mekko. Siltikin, vaikka päällä on ne lempi sukkikset, ne ovat aina jotenkin huonosti jalassa ja mekko on sentin liian lyhyt hihoista. Koko päivä voi helpostikin olla jatkuvaa valitusta liittyen vaatteisiin. 

Aamu on heti pilalla, jos erehdyt ehdottamaan jotain toista vaatetta, sillä ne lempivaatteet ovat pesussa. Jos jonain aamuna onnistutaan selviämään aamutouhujen läpi ilman ainuttakaan negatiivista palautetta liittyen vaatteisiin, niin viimeistään valitus alkaa ulkovaatteiden pukemistilanteessa. 4-vuotias osaa kyllä itsenäisesti pukea kaiken alusta loppuun asti ja välillä hän sen tekeekin, mikäli hän on innoissaan lähdössä jonnekin. Mutta odotapas vaan, kun huomaat, ettei hän innostukseltaan ole muistanut käydä vessassa koko aamuna.. tässä vaiheessa, kun alat riisumaan ulkovaatteita, voit olla aika varma, ettei vaatteet mene suosiolla enää takaisin päälle ja olet valmis unohtamaan koko ulos lähtemisen. 

Meidän 4-vuotias rakastaa eniten kaikkea tyttömäistä. Vaatteista pitää löytyä frillaa ja karkin eri sävyjä. Blaa!:n  vaatteista näitä löytyy. Blaa! haluaa, että vaatteet ovat sellaisia, jota pieni koululainen tai päiväkotilainen valitsee myös itse päällensä. Pukeutuminen pitäisi olla mahdollisimman hauskaa ja mukavaa. Vaatteet kestävät hyvin myös toistuvaa pesua ja ne eivät sisällä haitallisia aineita ja ovat aina huolellisesti tarkastettuja, turvallisia tekstiilejä sekä vastuullisesti valmistettuja.

Miten teillä taltutetaan vaatteiden kanssa kiukuttelevat leikki-ikäiset? 




Saatiin meidän vaativille lapsille Minikoot - verkkokaupasta testiin nämä ihanat Blaa!:n uutuudet. Lilianilla on päällään Venice Dress candy pink sävyssä. Nämä liivimekot on todella monikäyttöisiä, sillä niitä voi yhdistellä erilaisten yläosien kanssa laittamalla välillä paidan päälle tai alle. Lisäksi ne menevät monessa koossa säädettävien henkseleiden ansiosta. Me valittiin koko 98/104, joka menee 99cm pitkällä tytöllä varmasti vielä todella pitkään, joten toivottavasti neiti kelpuuttaa tämän ihanuuden lempivaatteidensa joukkoon jossain vaiheessa.
Patrikilla puolestaan on Sora Suspenders Overall. Tällaisestä haalarista olenkin haaveillut jo pitkään pojalle, sillä pakko myöntää ettei poikien vaatevalikoima ole kovinkaan laaja, joten kivaa välillä pukea jotain muutakin kuin paita + housut. Kannattaa huomioida haalaria tilatessa, että näissä pienten koissa kiinnitys tapahtuu vain napeilla, joten ainakin meillä koko 74/80 (poika nyt n. 75cm) on vielä todella reilu, sillä säätövaraa ei ole kovin paljon. 



Minikoot on ihastuttava verkkokauppa, joka huokuu rakkautta lastenvaatteita ja lastenhuoneen sisustamista kohtaan. Brändien osalta Minikoot haluaa panostaa ekologisuuteen ja vastuullisuuteen tuotteiden valmistuksen osalta. Verkkokaupasta löytyy Blaa!: n lisäksi myös Kiddo Win,YO ZENin vaatteita ja uniikkeja Ninnimoin julisteita sekä Siluettiverstaan valmistamia kauniita puisia esineitä.

Näin joulun alla halusin järjestää teille arvonnan, jossa voittajalle lähtee lahjakortti, jolla voi ostaa vaikka pukinkonttiin sisältöä. Instagramissa käynnistyy arvonta, jossa voittajalle lähtee 25€ lahjakortti Minikoot- verkkokauppaan! Arvontaan pääset tästä


Lisäksi koodilla LOVE saat -15% kaikista normaalihintaisista tuotteista (pois lukien nämä Blaan uutuudet). Koodi on voimassa 30.11 asti. HUOM ilmaiset toimituskulut voimassa myös torstaihin asti. Kannattaa myös tarkkailla Black Friday tarjouksia Minikoot - verkkokaupassa. Shoppailemaan pääset tästä

Vauva 10kk

maanantai 20. marraskuuta 2017

Vauvavuosi senkun lähenee loppuaan ja tää loppuvuosi meneekin nopsaan, sillä ajankulua ei edes huomaa, kun joulunodotus ja sen tuomat kiireet ovat alkaneet. Tässä viime aikoina onkin tapahtunut huimaa kehitystä melkeen joka osa-alueella ja helpottuneena voin myös kertoa, että yksi niistä liittyy myös nukkumiseen! 

Nukkuminen


Vihdoin meillä nukutaan! Lueskelin Lilianin 10kk postausta ja neiti oli nukkunut myös 10kk kohdalla ensimmäisen täyden yönsä ja saman taktisen liikkeen seurauksena - siirsimme sängyn pois meidän makuuhuoneesta. Patrikin kohdalla tämä on aiheuttanut sen, että hän on ilman poikkeuksia nukkunut joka yön vähintään 5/6 asti ja viime aikoina herätys on ollut vasta 8. Mikä suuri vapauden tunne, kun on saanut nukkua koko yön rauhassa omassa sängyssä. Tätä ois voinut siis testata jo aiemmin, sillä nähtävästi meillä lapset ei nuku hyvin meidän kanssa samassa huoneessa (paitsi sitten isompana :D) Meillä siis nukutaan tällä hetkellä niin, että molemmat menee viimeistään 21 unille ja herätään klo 8. Voisiko tämä vaihe jatkua aina? 

Päikkärit ovat myös säännölliset. Patrik nukkuu pienet aamupäikkärit 9.30-11 välillä noin 0.30min-1h. Toiset päikkärit ovat yleensä klo 13-15 ja ne kestää 1-2h. Vielä kuitenkin joustoa löytyy hyvin ja maailma ei kaadu, jos ekat päikkäritm jos toiset päikkärit on vaan 5 min tai päikkärit alkaa tunnin normaalia myöhemmin.

Liikkuminen


Kuukauden sisällä poika on alkanut oikeen kunnolla nousta kaikenlaisia tukia pitkin ylös. Hän nousee ihan jatkuvasti ylös, mutta vielä alastulossa hän kaipaa tukea. Kävelytuen kanssa hän myös osaa kulkea huoneen päästä päähän. Nykyään hän myös enimmäkseen konttailee paikasta toiseen, vaikka pitkään hän meni ovalla istuvalla tyylillä. Hän on todella vikkelä ja enää ei kannata unohtaa vessan ovea auki, sillä hän kyllä huomaa sen heti. Yleensä hän ei viihdy kovin kauaa yhdessä kohteessa ja varsinkin olohuoneesta hän lähtee samantien kohti mielenkiintoisempia tutkimuskohteita. 

Ruokailu 


Patrik syö melkeen mitä vaan hyvällä ruokahalulla. Ollaan tooodella laiskoja tarjoomaan sille sormiruokia. Pikkuhiljaa aletaan ottaa mukaan myös hapanmaitotuotteita, mutta mennään aika rauhallisesti niitten suhteen, sillä lopetin imetyksen reilu 2 viikkoa sitten, joten maha tottuu nyt pelkkään korvikkeeseen.

Sosiaalisuus


Patrik on meidän ilopilleri, joka innostuu lähes kaikesta, mutta on myös rauhallisuuden perikuva. Hän tuijottaa naama peruslukemalla, jos sisko kiljuu vieressä toista tuntia. Pikkuhiljaa kuitenkin alkaa myös omaa tahtoa löytyä ja tietyt lelut ovat hänelle tärkeitä. Pallo ja imuri on ihan parhaita leluja Patrikin mielestä ja niiden kanssa hän jaksaa touhuta vaikka koko päivän. Erityisesti nyt tuo imuri on vienyt hänen sydämensä, sillä hän saa oikeen kunnon raivarin, jos sisko koittaa viedä sitä käsistä. Hän on myös ihan hysteerisen innoissaan aina kun imuroidaan. Tää siivousintoilu on siis näköjään aika kova juttu meidän perheessä. Pallo on ollut alusta lähtien suosikki lelu, jolla hän on osannut jo pitkään heitellä. Ihanaa, kun on sellainen yhteinen leikki, jossa molemmat lapset osaavat olla mukana. 

Joko muilla 10 kuukautiset ovat alkaneet nukkumaan ja onko vauva siirretty omaan huoneeseen? 

*** Patrikin päälle oleva Blaa!:n Sora Suspenders Overall ja Ninnimoin juliste saatu yhteistyössä Minikoot.fi kanssa. Tällä viikolla tulossa ihana Instagram arvonta, jossa luvassa pientä shoppailurahaa! Muista seurata tästä

Dear Santa...

perjantai 17. marraskuuta 2017

Jälleen on se aika vuodesta, kun pikkutontut kurkkivat ja kuulostelevat ikkunan takana lahjatoiveita. Tänäkin vuona pääasia on lapsien lahjoissa, vaikka itseä lähinnä kauhistuttaa ajatus siitä, että leluja tulee lisää entisestään. Lilianilla oli tänä vuonna ensimmäistä kertaa oikein pitkä lista lahjoista, jonka hän kirjuritontun kanssa kirjoitti pukille. Patrikille en oikein osaa edes miettiä mitä hän tarvitsisi, koska hän saa leikkiä yleensä Lilianin leluilla, eikä hän osaa vielä toivoa mitään. 
1. Lahjakortti / HOPLOP, 2. Lääkärintakki / PUNANAAMIO, 3. Pelit / IHANAISET, 4. Stonzit / VIIVI JA VILPERTTI, 5. Paloauto / VAUNUAITTA, 6. Äänikirja / OPPI & ILO, 7. Parkkitalo / LEIKKIEN, 8. Sähköauto / JOLLYROOM

Vanhempien toiveena lapsille olisi myös niinkin tylsä paketti kuin hoplop lahjakortti. Siellä tulee käytyä useasti, joten se ainakin tulee varmasti tarpeeseen. Lilianin toiveena oli tänä vuonna mm. erilaisia pelejä, roolileikkeihin sopivia juttuja ja musiikkiin liittyviä asioita, kuten mikrofoni, kuulokkeet ja oma kantele! Yksi iso yhteinen toive hänellä on myös, sillä hän on pitkään toivonut parkkitaloa ja tästä lahjasta varmaan myös Patriki innostuisi. Lisäksi hänellä oli viimeisenä ihan pienen pieni toive, nimittäin kaksipaikkainen sähköauto, jossa voisi ajalle yhdessä Patrikin kanssa. Ihana idea, mutta ainakaan meidän kerrostalokolmioon ei voi sellaista sijoittaa. Jollyroomissa on muuten todella iso valikoima erilaisia sähköajoneuvoja, jos sellainen on hankintalistalla. 

Patrikin toiveet ovat tällä hetkellä aika käytännönläheisiä ja hänelle voi ostaa vaatteita tai lahjakortin tulevia hankintoja varten. Kovasti hän tykkää erilaisista ajoneuvoista, joten oma sellainen olisi varmasti huippu juttu! Äänikirjat olivat Lilianin mieleen pienenä, joten varmasti sellaisille on myös nyt käyttöä. Stonzit meiltä löytyykin, mutta ne ovat yksi todella hyvä lahjaidea tulevalle taaperolle, jolta ne vielä puuttuvat. Viivillä ja Vilpertillä saat vielä tämän viikon loppuun asti -10% kaikista stonzeista koodilla talvi
1. Ecomuki / ECOFFEECUP, 2. Merinovillakerrasto / RETKITUKKU, 3. Langattomat kuulokkeet / GIGANTTI, 4. Mekko / LUMOAN, 5. Treenitrikoot / INTERSPORT, 6. Origami korut / YO ZEN , 7. Lahjarkortti, 8. Ylipolvenvillasukat / PURA
Okei, pakko myöntää, että olen ikuinen joulu intoilija ja onhan se aina itsekin saada jotain pientä paketista... Nykyään nämä lahjatoiveet on ehkä kuitenkin aika käytännönläheisiä ja sellaisia mitä tulee paljon käytettyä, joten tähän loppuun vielä ihan pieni haaveilulista mitä vanhempien paketetista voisi löytyä. 

Termari on meillä ollut pitkään hankintalistalla ja itselle se todellakin pitäisi saada, sillä monesti käy niin, etten kerkeä juomaan sitä kuppia kahvia ennen kun lähdetään liikenteeseen. Löysin ihania eco kahvimukeja myyvän Ecoffeecup- verkkokaupan. Mukit on konepestäviä ja valmistettu bambusta. Mukit on myös todella kauniita! Lahjatoiveina on myös lämmittävät merinovillakerrastot ja langattomat nappikuulokkeet sekä treenivaatteita, jos me molemmat vaikka innostuttas ensi vuonna taas liikkumaan enemmän... Haaveilen myös mm. tuosta ihanasta Lumoan mekosta ja Vimman leteistä, näyttävistä YO ZEN korvakoruista ja pitkistä villasukista.  Takuuvarma lahja on aina lahjakortti jonnekin vaateliikkeeseen, kauneushoitolaan tai vaikka hotelliin, niin päästäisiin vaikka joskus viettämään laatuaikaa ihan kahdestaan (mikäli lupaus lapsenhoitokeikasta kuuluu myös lahjaakorttiin ;) ) 

Joko teillä on kirjeet kirjoitettu pukille? Mikä on tämän vuoden suosikki lahjatoive? 

Imetys loppuu juhlimalla

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

Olen ollut nyt imettämättä lähes kaksi viikkoa. Enää ajatus siitä ei herätä suuria haikeuden tunteita ja päälimmäisenä on helpotus, että saan taas oman kroppani takaisin ja pukea niitä 2 vuotta kaapissa lojuneita vaatteita jälleen päälle. Vaikkakin ajatus siitä etten enää saa samanlaista yhteyttä vauvan kanssa tuntuukin pahalle, jos tämä oli meidän viimeinen vauva, mutta ehkä aika aikaansa kutakin. En suunnitellut tai haaveillut, että imetys jatkuisi näin pitkään, sillä Lilianin kohdalla imetys kesti osittain vain 3kk. Tällä kertaa kuitenkin imetys tuntui hyvältä lähes koko ajan ja aika vaan vilisi silmissä. Nyt ymmärrän myös niitä taaperoimettäjiä, sillä imetystä on vaan yksinkertaisesti vaikea lopettaa sen tunnesiteen ja läheisyyden takia. Varsinkin tämän toisen lapsen kohdalla imetyshetki oli yleensä se ainoa asia, milloin pääsin olemaan rauhassa Patrikin kanssa. Taaperoimettäjää minusta ei silti tullut, sillä ajatus siitä, että joku osaa jo puhua ja repiä paitaa päältä tuntuu oudolta. Ajattelin tehdä tästä pienen koosteen meidän imetystaipaleeseen, sillä haluan muistaa tämän onnistuneen ja ainutlaatuisen kokemuksen. Toivottavasti joku siellä ruudun toisella puolella saa myös rohkaisua meidän tarinasta. 



Ensihetket rinnalla
Ehkä alitajuntaisesti minulla oli ensimmäisistä hetkistä lähtien tunne, että haluan tällä kertaa onnistua paremmin. En kuitenkaan missään vaiheessa halunnut täysimettää, sillä arki on paljon rennompaa, kun myös isä voi osallistua. Onnistuin kuitenkin luomaan pienen pakkomielteen imetyksestä ja tarjosin tissiä heti kun vähänkin vauva äännähti. Maito ei taaskaan noussut kohinalla, vaan sen eteen joutui tehdä kuukausia töitä. Itsellä maitoa ei ikinä ole tullut yli tarpeen ja se on vaatinut alussa sen, etten voinut olla tuntia pitempään poissa vauvan luota. Pääsimme kuitenkin  siihen, että vauva sai 1-2 annosta maitoa pullosta ja loput rinnasta. Pojalle maistui molemmat maidot yhtä hyvin, joten pystyin olemaan aika rennosti, kun pääsin käymään esimerkiksi hyvin kaupassa ilman huolta, että poika huutaisi nälkää. Imetys tuntui alusta lähtien todella hyvälle, sillä poika selvästi nautti siitä läheisyydestä, eikä minua sattunut missään vaiheessa. Patrik on ollut myös todella tyytyväinen vauva, eikä minulla ole ollut tarvetta saada omaa aikaa, sillä hänen kanssaan oli helppo mennä minne vaan. Tilanne oisi varmasti ollut eri, jos vauva olisi itkuinen ja imetys olisi sattunut.  

Vauva ei huoli pulloa
5kk jälkeen meillä upposi pikku mieheen jo soseitakin hyvään tahtiin. Hän oli myös ymmärtänyt sen ettei hänen tarvitse huolia enää maitoa muuta kuin toisesta lähteestä. Yhtäkkiä hän tekikin täys lakon pullolle. Koin tämän todella stressaavaksi, sillä olen aina tottunut siihen, että maito menee myös pullosta. Onneksi kuitenkin meillä syötiin jo hyvin soseita, niin nälkä ei heti päässyt yllättämään vaikkei pullosta niin maito maistunutkaan. 

Vauva puree
Meillä on ollut hampaitten tulon yhteydessä myös muutamia kausia jolloin vauva on purrut enemmän tai vähemmän tissiä. Tämän ollessa pahimmillaan olen harkinnut tekeväni täysstopin tissimaidolle, sillä pelkäsin joka imetyskerralla, että kohta sattuu ja paljon. Valitettavasti tämä on myös ajoittunut kauteen milloin pullo ei kelvannut, joten olin stressaavassa tilanteessa, sillä en halunnut toista pakottaakaan juomaan pullosta. Onneksi nämä puremisvaiheet on yleensä menneet viikossa tai parissa ohi ja niihin on auttanut joku kylmä purulelu.


Lempeä vieroittaminen 
Patrikille oli alusta lähtien tärkeää olla rinnalla ja se oli hänen tapa rentoutua. Hän ei huolinut silitystä tai muuta hyssyttelyä iltaisin. Tämän takia pelkäsin sitä, että miten hän oppii rauhoittumaan jatkossa, kun hän ei juo tuttipullosta, ei syö tuttia, eikä huoli silitystä. En halunnut häntä pakottaakaan luopumaan ainoasta rentoutumistavasta. Löysimme lopulta mieluisan pullon Patrikille ja hän alkoi juomaan pillimukista. Todella hitaasti määrät nousivat ja ehkä 3kk päästä hän joi pääasiassa maidon siitä. Viimeisenä oli enää jäljellä iltamaito- ja aamuyön maito. Muut yöimetyskerrat saatiin loppumaan unikoulun myötä. Turhaan pelkäsin myös tätä hellyyden menettämistä, sillä nyt Patrik nauttii myös kosketuksesta ja sylittelystä aikaisempaa enemmän. 

Viimeinen kerta
Viimeinen imetyskerta oli perjantaina ennen kuin lähdin yön yli kestävälle hotellireissulle kavereiden kanssa. Imetin nopeasti ennen lähtöä ja en vielä silloin tiennyt, että se olisi viimeinen kerta. Ilta sujui todella hyvin ja pystyin täysillä rentoutumaan. Myös Kimmo sai ennätysajassa pojan nukkumaan, eikä tämä ollut herännyt kertaakaan yön aikana. Poika oli juonut koko ajan hyvin pillimukista. Tullessani seuraavana päivänä kotiin ei hän myöskään vaikuttanut kaipaamaan enää rinnalle, joten en myöskään yrittänyt sitä tarjota. Hän oli tehnyt päätöksensä, jos kerran äiti jättää julmasti hänet koko yöksi, niin hän on sen verran iso poika jo ettei tarvitse tissiä. Myöskään maito ei enää noussut juuri ollenkaan, joten varmaan myös kropalle tämä juhlailta oli merkki siitä, että maitoa ei enää tarvita. Itselle ensimmäiset päivät olivat todella haikeita ja niin hassulta kun se kuulostaa en pystynyt kunnolla katsomaan edes Patrikia, kun pelkäsin, että hän on loukkaantunut. Koko tämän ajan hän on kuitenkin oikeasti ollut oma iloinen itsensä ja keskittynyt treenaamaan tukea vasten kävelyä ja nousemista. 


Kaiken kaikkiaan meidän imetystaipale oli todella ihana ja onnistuttiin selviämään haasteista. Sain pidettyä rennon otteen lähes koko ajan ja loppua kohden imetys tuntui vaan entistä paremmalta. Puolen vuoden jälkeen vauva yleensä tarvitsee vain tiettyinä kellonaikoina ravintoa, joten tämä teki siitä vielä helpompaa, kun ei tarvinnut miettiä koska seuraava nälkä iskee. Oma neuvoni hankalille ensimmäisille kuukausille onkin, että jaksa yrittää omien voimavarojen mukaan. Yleensä imetys lähtee kunnolla käyntiin vasta parin kuukauden jälkeen, kun asiaan on päässyt kunnolla kiinni ja se ei ole enää pelkästään stressaavaa. Itsekin oikeasti luulin, etten varmaan hirveästi nauttisi imetyksestä ensimmäisen lyhyen kokemuksen jälkeen, mutta toisin kävi. Olen onnellinen, että sain kokea sen tyytyväinen tuhinan rinnalla, minkä toivoisin aina muistavan.  Imetyksestä ei kuitenkaan kannata tehdä mörköä, sillä vauvavuosi on myös paljon kaikkea muuta, jos imetys vaan tuntuu ahdistavalta tai se ei onnistu, niin pullo on myös yhtä tehokas vauvan tainnutus väline. 

Minkälaisia imetystarinoita teillä on jakaa? Minkälaisia fiiliksiä imetyksen lopetus aiheutti? 

Kengät vai töppöset vauvalle talveksi?

maanantai 13. marraskuuta 2017

Yhteistyössä: Viivi ja Vilpertti

Ja taas päästäänkin lempi aiheeseen, eli lapsen pukeminen kylmillä keleillä. Miten sitä tuntuu, että on aivan yhtä hukassa tämän toisen kanssa, mitä oli ensimmäisenkin kanssa. Varsinkin, kun hän on syntynyt eri vuodenaikaan. Patrik täyttää tässä kuussa 10kk, joten talvella hän luultavasti opettelee myös kävelemään. Tässä vaiheessa kuitenkin hän etenee lähinnä konttaamalla ja istualtaan pomppien, joten mitkään järeät kuomat eivät varmastikaan saa kannatusta pojan puolesta. Olinkin ihan super innoissani, kun meidän kenkä ongelmaan tuli ratkaisu, kun saatiin testiin nämä Stonz Bootiesit Viivi ja Vilpertti verkkokaupasta.

Viivi ja Vilpertti on Kaustisilla toimiva pienyritys, jonka tuotevalikoimaan kaikki odotuksesta äitiyteen. Tuotemerkkien osalta valikoima on todella kattava ja verkkokaupasta löydät Stonzien lisäksi mm.  Play & Go:n kätevät säilytyspussit, ezpzin  ruokailualustat, ChooMeen kätevät välipalapussit sekä Plan toysin ja Jabadabadoon puiset lelut. Viivin ja Vilpertin valikoimista löytyy myös ihastuttavia vaatemerkkejä, kuten Blaa! ja Paapii design.



Stonzeissa yhdistyy mielestäni kengät sekä töppöset. En ala tässä luettelemaan kaikkia mahdollisia ominaisuuksia, mutta meille tärkeimmät jutut on ehdottomasti ne, että jalat pysyy kuivina ja lämpiminä sekä tossut on helppo pukea ja ne pysyvät jalassa liikkuvan vauvan mukana. Tossujen pohja on valmistettu 100% kierrätysmateriaalista ja se on liukumatonta kevyttä materiaalia. Pienen kävelemään opettelevan vauvan kannalta pohjan tulee olla liukumaton, sillä pelkillä töppösillä jalat varmasti karkaavat alta, jos maa on yhtään liukas.


Meillä meinasi mennä heti vikaan tossujen hankinnassa koon valinta. Näin kylmien ilmojen tullessa kannattaa ottaa huomioon se, että tossujen sisään täytyy laittaa villasukka tai erikseen ostettava Sherpa-fleece Linerz. Linerzit pienentää kenkää merkittävästi, joten kannattaa ehdottomasti valita se isompi koko, jos yhtään mietityttää. Vauvan jalka kasvaa todella nopeasti ja mielestäni, kun kyseessä on tälläiset pehmeät tossut, niin ne voi olla myös reilut, sillä jalka saa vapaasti siellä liikkua. Sidottavien narujen ansiosta isommatkin tossut pysyy jalassa. Me valittiin L-koko 10 kuukauden ikäiselle pojalle, sillä edessä on vielä pitkä talvi ja kevät jolloin Stonzeja tullaan käyttämään aktiivisesti. Tällä hetkellä ne ovat kuitenkin reilut, mutta pysyvät parhaiten jalassa, kun laittaa ne haalarin alle ja haalarin lenksuilla vielä pohjasta kiinni.


Stonzien käyttöikä on pitkä, sillä ne voi lämmittää ihan pienen vauvan jalkoja vaikka kantorepussa tai rattaissa. Konttaavan ja kävelemään opettelevan lapsen jalassa Stonzit ovat myös erinomainen vaihtoehto. Pohja on kestävää ja kevyttä hypoallergeenista PLUSfoam materiaalia, joka ei kerää itseensä bakteereja. Bootiesit hylkivät myös vettä ja tuulta, joten jalat pysyvät kuivina kosteammillakin säillä. Stonzit ovat myös Suomen neuvolalehden suositus ensikengiksi, sillä pehmeä jalan kehittymiselle soveltuva pohja antaa mahdollisuuden jalan liikkua ergomisesti. Kokoja löytyy aina 3-vuotiaaseen asti, jolloin Stonzeja voi käyttää esimerkiksi päikkäriaikaan, sillä nukkuminen on varmasti mukavempaa pehmeissä jalkineissa. Stonzeja voi myös huoletta pitää eri vuodenaikoina aina pakkaskeleistä viileisiin kesäiltoihin asti. Viime kesänäkin kaipailin monesti vauvan jaloille suojaa, sillä kylmä tuuli yleensä viilensi jalat nopeasti kantoreppuilussa.

Jos mietit miten kummassa saat Stonzit jalkaan Linerzien kanssa, niin me tykättiin laittaa pehmuste ihan suoraksi puvun alle. Näin se myös pysyy puhtaana ja lämmittää paremmin jalkaa pitemmältä matkalta. Toisen lapsen kohdalla ensisijaista on käytännöllisyys, vaikka onhan nuo Linerzit todella söpön näköiset haalarin päällä.


Kasvavalla vauvalla tilanteet saattavat muuttua hyvinkin nopeasti ja huomaatkin, että yhtäkkiä vauva ei enää viihdykään rattaissa ihmetellen, vaan haluaakin päästä hiekkalaatikolle pyörimään. Näin ollen on fiksua hankkia kerralla sellaiset jalkineet, jotka on mukavat rattaissa, mutta menevät myös konttaillessa nurmikolla ja ensiaskeleiden harjoittelussa. Stonzit ovat pehmeä lasku kenkien maailmaan. Meillä nämä Stonzit tulevat olemaan käytössä koko talven ja vielä keväälläkin ne menevät hyvin päikkäreillä.


Mikäli teillä on vielä vauvan kengät hankintalistalla talvelle / keväälle tai jonkun pienen taapertajan joululahja on vielä mietinnässä, niin minulla on ilo tarjota lukijoilleni -10% alekoodi Viivi ja Vilpertti -verkkokauppaan. Stonzeja löytyy vaikka missä ihanissa väreissä ja  valikoimaan pääset tästä. Koodilla talvi saat -10% kaikista Stonzeista  ajalla 13.11-19.11.2017.

Minkälaiset ensiaskelkengät ovat olleet teidän valinta talveksi? Onko teillä kokemusta Stonz jalkineista ensiaskelkenkinä? 

Uniikki isänpäivälahja - DIY arpa

torstai 9. marraskuuta 2017

Jos meidän pienten isi sattuu avaaman blogin, niin elä vaan lue eteenpäin, ettei yllätys mene pieleen ;)

Voiko olla haasteellisempaa tehtävää kuin keksiä isälle lahja? Varsinkin tuolle omalle miehelle on lähes mahdotonta löytää mitään sellaista mitä se kelpuuttaa. Yleensä kaikki vaatehankinnat on menneet jotenkin pieleen, vaan perus kalsaritkin oli kuulemma liian löysät tai jotain muuta. Ehkä paras lahja ikinä hänelle on ollut siivoojan yllätyssetti, johon kuului rikkaimuri sekä kasa tiskirättejä ja puhdistusainetta. Olenhan siis muistanut mainita, että hän siis todellakin on se meidän perheen siivousintoilija.


Tämä vuonna kuitenkin aloin miettimään lahjoja jo hyvissä ajoin ja päämääränä oli keksiä jotain uniikkia ja jotain sellaista mistä hän todella tykkäisi. Keksinkin kaksi ideaa, mistä toinen liittyy herkkuihin ja hassun hauskoihin teksteihin niiden ympärillä. Toinen idea taas liittyy arpaan, sillä arvathan nyt on aina kivoja, kun niistä voi voittaa jotain. En tiedä meneekö tämä lahja nyt jotenkin pieleen, sillä tällä arvalla ei sinäänsä oikeasti voi voittaa mitään rahaa, vaan sen sisältä voi löytyä vaikka söpö lastenpiirros, lahjakortti tai kiva teksti. Tän tekeminen on todella helppoa ja sen kerkeet myös tekaista nopeasti nyt vielä ennen sitä isänpäivää. Kortissa on monta vaihetta, missä myös lapset voivat olla mukana. Esimerkiksi tässä meidän versiossa pääsivät molemmat lapset sotkemaan kätensä ja painamaan sen paperiin. Lilian pääsi isompana jo leikkaamaan korttipaperin viivoja pitkin, maalaaman akryllimaali+pesuaine seoksella sekä kiinnittämään vähän paljetteja liimalla korttiin. 


Tarvitset

kontaktimuovia
sakset 
astianpesuainetta
mustaa akryylimaalia
kuvioteippejä + muita haluamiasi koristeita
karttipohja

Kirjoita haluamasi teksti korttiin tai paina vaikka lapsen jalanjälki korttiin. Erilaisia lahjakorttipohjia löydät täältä.  Leikkaa kontaktimuovista sopivan muotoinen- ja kokoinen pala tekstin päälle. Maalaa kontaktimuovin muoviosio seoksella akryylimaalia 2/3 osaa ja astianpesuainetta 1/3 osa. Anna maalattujen kontaktimuovien kuivua noin 20 minuttia ja irrota maalattu muoviosio ja aseta lahjakortin tekstin päälle. Koristele korttipohjat teipeillä. Lahjakortti on heti valmis raaputettavaksi.


Karmaiseva salmiakkikakku

tiistai 7. marraskuuta 2017

Vieläkö joku jaksaa lukea Halloween juttuja? Meillä nimittäin vietettiin viime viikolla ensimmäistä kertaa Halloween bileitä. Oltiin laitettu hieman hämähäkin verkkoja seinille ja pöytä oli täynnä herkkuja nyyttäri idealla. Me leivottiin edellisenä päivänä Salmiakkikakkua tällä Kinuskikissan reseptillä. Tälläset reseptit ilman uunissa paistamista on just simppeleitä, kun ne voi tehdä hyvin edellisenä päivänä. Kakusta piti tulla  raidallinen, mutta kaikki ei mennyt ihan niin kuin strömsössä ja sain hyvin halloween teemaan sopivan sotkun. Ohje tähän herkkuun on seuraavanlainen.


Pohja:

250 g dominokeksejä
50 g voita tai margariinia
1 rkl Apteekin salmiakki -mixeriä
½ dl kaakaojauhetta


Salmiakkikiisseli:

5 liivatelehteä
2 ½ dl Apteekin salmiakki -mixeriä
2 ½ dl vettä
2 rkl sokeria
½ dl maissitärkkelystä


Vaniljatäyte:

8 liivatelehteä
650 g täyteläistä vaniljajogurttia
700 g vaniljan makuista jälkiruokarahkaa
½ dl sokeria
1 dl vettä

Vuoraa irtopohjavuan (24cm) pohja leivinpaperilla ja sivele reunaan öljyä. Sekoita salmiakki mixeriä, niin väri sekoittuu tasaisesti.Murskaa dominot. Sulata voi ja sekoita joukkoon keksimurska, salmiakkimixeri ja kaakaojauhe. Painele seos vuoan pohjalle.

Laita liivatelehdet (5 + 8) likoamaan kylmään veteen.

Mittaa kattilaan salmiakkimixeri ja vesi. Yhdistä sokeri ja maissitärkkelys ja lisää kattilaan. Kuumenna liedellä, kunnes kiisseli pulpahtaa ja nosta pois. Sekoita joukkoon liivatteet (5 kpl). Nosta kattila liedelle ja anna pulpahtaa vielä kerran. Laita kattila kylmään vesihauteeseen ja odota, että se on jäähtynyt huoneenlämpöiseksi. Sekoittele välillä, jotta kiisseli jäähtyy tasaisesti eikä siihen muodostu paakkuja.

Yhdistä vaniljajogurtti ja rahka vatkaimella. Lisää sokeri. Kun salmiakkikiisseli on jäähtynyt sopivaksi, kuumenna vaniljatäytteen vesi kiehuvaksi ja sulata siihen liivatteet (8 kpl). Sekoita liivatevesi vaniljatäytteeseen.

Tähän seuraavaan vaiheeseen kannattaa katsoa esimerkkikuvat Kinuskikissan sivuilta. Kaada vuoan keskelle vuorotellen vaniljatäytettä ja salmiakkikiisseliä. Vaniljatäytettä voi kaataa hieman isompia annoksia kuin kiisseliä. Jos näyttää, että täyte painuu pohjaan, kaada se lähempää täytteen pintaa. Jos taas täyte jää kellumaan pinnalle, nosta kaatamiskorkeutta.

Laita kakku hyytymään jääkaappiin seuraavaan päivään asti.


Meillä oli oikeen hauskat juhlat! Leikkiseuraa oli kaikenikäisille ja äidit saivat juoda kahvinsa kuumana, mikäs sen parempaa. Ja kattokaa nyt näitä juhlijoita, voiko olla suloisempaa. Lapsen ilo on vaan niin ainutlaatuista katseltavaa.

Vältä nämä virheet unikoulussa

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Meidän vauva lähestyy 10 kuukauden ikää ja  päätin, että meidän nukkumiselle on tehtävä jotain. Tähän asti en ollut tuntenut itseäni erityisen väsyneeksi, vaikka heräilin koko yön tunnin tai parin välein ja pikkumies saattoi roikkua rinnalla pahimmillaan koko yön. Nukkumisasennot olivat todella epäergonomisia ja välillä nukuin sellaisella 10cm alueella käsi ihan tunnottomana. Useasti Patrik heräsi saman tien, kun itse olin käymässä nukkumaan, enkä saanut häntä enää siirrettyä omaan sänkyyn. Koin tämän erittäin stressaavana, sillä halusin saada itselleni paljon tilaa käydessäni nukkumaan, eikä se onnistunut niin että toinen roikkui tississä kiinni herätän siitä aina, kun yritin irrottaa otetta. Tähän oli siis tultava loppu. Kokosin tähän 5 + 1 kohtaa, mitkä luultavasti saa haaveet paremmista öistä tuhoutumaan. (pahoittelut tästä tuli aika kilometri postaus, kun innostuin..) 


1. Maidon antaminen yöllä


Vauva ei ymmärrä kelloa, joten kannattaa suosiolla unohtaa sellaiset unikoulut, että annat maitoa esimerkiksi klo 24 - 3 - 6. Tämä ei tule onnistumaan. Maito kannattaa lopettaa suosiolla kokonaan, jos tarkoituksena on vähentää/lopettaa yömaidon antamista. Pari kertaa olen sortunut tähän ja luovuttanut siinä 3 paikkeilla taistelun. Ainoa asia mistä meidän poika on ollut tarkka, niin maidosta yöllä, jos sitä ei tipu, niin on huuto armoton.

2. Äiti osana unikoulua


Kannattaa suosiolla antaa nämä hommat miehelle (tai muulle sukulaiselle). Ensinnäkin äidit ovat omaa vauvaa kohtaan herkempiä, eivätkä välttämättä edes kestä kuunnella itkua. Varaa vaikka hotelliyö ja nauti täydestä hiljaisuudesta (samaan aikaan kun miehesi taistelee syvissä vesissä huutaman pikku monsterin kanssa). Toiseksi vauvan on vielä vaikeampi ymmärtää miksei äiti yhtäkkiä anna maitoa yöllä, kun ennen maitobaari on ollut auki 24/7. Yritä siinä sitten hyssytellä huutavaa miniä maidon heruessa paidalle. Kaikista paras ratkaisu on, ettei vauva näe äitiä koko yönä, sillä ehkä näin hän ymmärtää nopeasti asian, jos äiti ei ole paikalla, ei ole myöskään maitoa. Me erehdyttiin yksi yö tuomaan Patrik meidän väliin, jolloin unikoulu tavallaan palasi lähtöruutuun, kun hän tajusi että äitikin on yöllä täällä. Mikäli vauva juo korviketta, niin unikoulun varmasti voi toteuttaa kumpi vaan.

3. Epäjärjestelmällinen toiminta


Vauvalle on kaikista tärkeintä tietyt rutiinit. Unikoulu rikkoo sitä kaikkein tärkeintä, eli läheisyyttä yöllä. Tästä seuraa harmitusta ja syystäkin, mutta onneksi vauvat ovat todella nopeita oppimaan uudet rutiinit. Uskon, ettei kovin montaa täysin katastrofi yötä ole, ennen kuin vauva tajuaa sen totuuden - maitoa ei tule yöllä. Tärkeintä on kuitenkin olla järjestelmällinen ja luoda ne tutut uudet rutiinit joka ikinen ilta/yö. Meillä unikoulun on hoitanut pääasiassa mies, vaikka tätä on rikkonut hänen pitkät työpäivät, jolloin olen ollut pienoisessa pulassa, kun olen koittanut saada hämmentynyttä poikaa takaisin yöllä uneen. Kimmon kanssa heräilyt on mennyt omasta mielestä todella helposti, sillä ekan yön jälkeen hän on yleensä nukahtanut saman tien, kun on tajunnut tilanteen. Ollaan päästy kokonaisiin öihin, kun Patrik on nukkunut 8-5/6 asti ja viime yönä hän teki sen ensimmäistä kertaa yhteisessä huoneessa Lilianin kanssa. Myös alamäkiä on tullut, kun olen itse yrittänyt nukuttaa poikaa yöllä ilman maitoa.


4. Äidin vieressä nukkuminen


Uskon, ettei unikoulun ollessa käynnissä ole suositeltavaa äidin palata viereen nukkumaan, sillä vanhat tavat palaavat herkästi mieleen. Me testattiin myös tämä ja poika tarrautui kiinni yhä lujemmin huomattuaan, että äiti on taas saatavilla. Odotettiin pari viikkoa ja aloitettiin unikoulu uudestaan. Tällä kertaa parin isin kanssa yhdessä vietetyn yön me siirrettiin pojan sänky kokonaan pois meidän huoneesta. Näin ainakaan meidän äänet ja hajut eivät jatkossa enää herätä. Haikeaa toisaalta ettei toinen ole siinä vieressä enää tuhisemassa, mutta niin paljon parempi näin meille. 

5. Kantaminen, tassuttelu jne. mitä näitä nyt on


Meidän Patrik on haistattanut pitkät alusta lähtien kaikenmaailman tassutteluille ja hyssyttelyille. Hän suorastaan raivostuu, jos yrität silittää häntä hellästi päästä. Ainoa mikä on saattanut joskus toimia,  hänen ollessa nukahtamaisillaan, on pyllylle taputtelu, mutta muuten jos hän ei ole saanut maitoa niin huuto on sen mukainen. 

Itse kokeilin rauhoittelu keinona tuota kantamista ja sylissä hytkyttelyä. Hän kyllä rauhottuu siihen nopeasti, mutta äidin tuoksu pitää hänet hereillä ja hän havahtui heti kun yritin siirtää nukkumaan. Tämä on siis toisaalta aika turhauttavaa, jos eka kannat yöllä toista 2h ja sen jälkeen hän herää siirtoon. 

Mies puolestaan on ottanut heti alusta lähtien sen periaatteen, ettei hän yöllä nouse sängystä. Hän vaan makaa vieressä ja yrittää puheella rauhoittaa, kun kerran Patrik ei myöskään huoli kosketusta. Kauaa Patrik ei ole yleensä jaksanut hermoilla tälleen, sillä hän nopeasti tajuaa ettei pääse syliin tai maitoakaan isiltä ei tule.


6. Ensimmäiseen kiljaisuun reagoiminen


Tuli mieleen vielä extrana kuudes kohta, sillä  tämä on myös mielestäni todella tärkeä asia siinä, kun lapsi opettelee pääsemään itse takaisin uneen. Meillä kävi juuri viime yönä niin, että Patrik heräsi 21.30 ja alkoi jutella omassa sängyssään. Välillä puhe yltyi itkuksi, mutta missään vaiheessa se ei ollut hysteeristä huutoa, joka jatkuisi vaan.  Niinpä päätin hänen antaa vaan olla. Puoli tuntia hän jutteli ja itki, kunnes lastenhuone hiljeni. Menin katsomaan, niin poika oli sikeässä unessa mahallaan pinnasängyn toisessa päädyssä. Siirsin hänet parempaan asentoon ja hän nukkui siinä tyytyväisenä loppu yön. (Hassua, kun tämä poika selkeästi hakeutuu mahalleen nukkumaan tällä hetkellä. Lilian puolestaan ei ikinä ole nukkunut mahallaan)


Lilianin aikaan ei edes harkittu mitään "unikouluja". Noustiin vaan aina kuuliaisesti ja kannettiin prinsessalle maitoa/vettä, kun hän vaati sitä. Joskus 2 vuoden paikkeilla lopetettiin vesitarjoilu ja tämän jälkeen hän vasta nukkui yöt paremmin. En nytkään ollut minkään huudatus unikoulun puolella, mutta koko perheen jaksamisen kannalta muutama huonompi yö on sen arvoista, jos sen jälkeen kaikki saa edes muutaman yön nukkua kokonaan. Ehkä tämän toisen lapsen kohdalla sen tajuaa myös paremmin ettei se lapsi itkusta rikki mene. Ja eihän se unikoulun tarkoitus ole itkettää toista, vaan ohjata parempiin uniin, jolloin myös lapsi nukkuu paremmin. Eikä vauvan tarvitse tehdä tätä matkaa yksin, vaan aina öisin vierellä on tiukan paikan tullen tuttu vanhempi. Jos yöllä on itketty enemmän tai vähemmän, niin aamulla silti vastassa on hymyilevä pikkumies. Vaikka tiedän sen paremmin kuin hyvin, ettei Patrikin hyvät yöt välttämättä ole tulleet jäädäkseen, niin silti olen niin onnellinen nyt, kun olen saanut tämän koko viikon nukkua yhteen putkeen kello 6 asti. Nämä kaksi edellistä yötä lapset ovat nukkuneet samassa huoneessa, joten meidän makuuhuone on todella pitkän tauon jälkeen ollut ihanan rauhallinen paikka ja se vasta luksusta on! 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan