Slider

Kuukauden arkiruoka: Pinaattikeitto

sunnuntai 31. heinäkuuta 2016

Kesäisin luonnosta löytyy paljon tuoreita raaka-aineita, mistä saa aikaan mm. herkullisia keittoja. Varsinkin raskausaikana pinaattikeitto on myös super hyvä raudan lähde. Raskauden puolivälin tietämillä saattaa jo rautavarastot huveta, joten rautapitoinen ruoka ei varmastikaan ole pahitteeksi. Meillä keitot ovat myös takuu varma ruoka, jotka menevät aina suoraan mahaan ilman miljoonia pyyntöjä voisitko syödä vielä pari lusikallista..  Mies ei ole tietenkään mikään kasvissosekeittojen ystävä, mutta sain sen tällä viikolla maistamaan porkkanakeittoa ja se jopa halusi toisen lautasellisen lisää. Keittoja tehdään meillä muutenkin paljon, sillä ne ovat myös todella nopeita ja helppo tekoisia. Tässä yksinkertainen resepti pinaattikeittoon, joka valmistuu tuoreista pinaateista (tai pakaste).


4 annosta 


2rkl voita 
vehnäjauhoja
150g pinaattia 
8dl maitoa 
1/2 kasvisliemijauhetta
mustapippuria

2 keitettyä kananmunaa

Huuhtele pinaatin lehdet ja paista niitä hieman voissa. Ripottele päälle vehnäjauhot ja lisää tämän jälkeen maito. Keitä n.5 minuuttia koko ajan sekoittaen. Mausta ja soseuta. Tarjoile keitettyjen kananmunien kanssa. 

Milloin lapsi on tarpeeksi vanha hoitoon?

lauantai 30. heinäkuuta 2016

Raskausaikana moni varmasti kuvittelee, että lapsen voi antaa hoitoon helposti vauvasta lähtien. Omaa pientä voi helposti pyytää kaverit katsomaan kauppareissun ajaksi tai antaa hänet yökylään isovanhemmille rauhallista elokuva iltaa varten. Todellisuus on kuitenkin erilainen, sillä pelko siitä, ettei toinen pysty tuntemaan omaa lasta niin hyvin kuin vanhemmat, saa heidät pitämään lapsensa turvallisesti tutuissa kotiympyröissä. Toisaalta tämä on ihan totta, mutta kukaan ei myöskään ikinä voi oppia tuntemaan lastasi ennen kuin uskallat antaa hänet jonkun muun hoitoon ilman vanhempien läsnäoloa.

Omiin vanhempiin luottamus siitä, että he pärjäävät lapsenlapsensa kanssa tulee nopeammin. Ovathan ne selvinneet myös silloin joskus omien lastensa kanssa. Mieleen varmasti palaa nopeasti ne silloin opitut asiat mitkä on koettu hyviksi rauhoittelu keinoiksi. Lapsikin oppii nopeasti luottamaan isovanhempiin, kun he pääsevät alusta lähtien tutustamaan häneen myös keskenään. Voi olla ettei samat keinot välttämättä tehoa, mutta nopeasti sen kyllä huomaa itkun kasvaessa. Lapsen luottamus kasvaa pikku hiljaa ja pian ne oppivat, että myös isovanhemmat osaavat olla tukena. Meillä on pitkään ollut se vaihe, että isovanhempien luona oleilu on juhlaa arjen keskellä. Yökylään vaaditaan päästä, vaikka tällä hetkellä ei meillä ole sellaiseen niin kova tarve, kuin ehkä sitten taas ensi vuonna.


Kaverit onkin sitten taas jo ihan eri asia. Heillä välttämättä ei saata vielä olla paljon hoito kokemusta pienistä lapsista ja ainakin minun on ollut todella vaikea pyytää ketään katsomaan hetkeksi Liliania silloin, kun hän ei osannut vielä itseään ilmaista sanallisesti. Nyt tilanne alkaa olla erilainen, koska tiedän ettei tule sellaista ongelmaa vastaan, jota Lilian ei osaisi selittää. Minun kaverit ovat myös tuttuja, sillä hän näkee niitä yleensä kuukausittain. Jossain määrin Lilian on vieras korea ollessaan hoidossa, joten mitään suurempaa draamaa ei pitäisi syntyä ainakaan lyhyillä hoito keikoilla.

Perjantaina oli ensimmäinen kerta, kun jokin muu kuin isovanhempi (tai päiväkodin tädit) hoiti Liliania koko työpäivän ajan. Aika kauhistuttavaa, sillä takana oli juuri 4 päivää varahoidossa (jonne neiti kyllä kerkesi todella hyvin jo kotiutua). Eri päiväkodissa vietetyn ajan jälkeen oli kuitenkin aina kova ikävä äitiä ja isiä, joten kovin innoissaan neiti ei jäänyt kotiin koko päiväksi uuden hoitajan kanssa. Lilian oli kuitenkin tosi reipas ja heillä oli todella kiva päivä, lukuunottamatta pientä ikävä raivaria. Laura sai myös Lilianin päiväunille tuntia ennen normaalia päiväuniaikaa. Kokemus oli varmaan kiva molemmille, vaikka kuulemma tämä oli Lauralle ( jolla ei ole juurikaan mitään lastenhoito kokemusta ) kesän rankin päivä :D Nyt neiti jo kyselee, että koska Laura-täti tulee uudestaan hoitamaan häntä, joten on hienoa huomata, että Lilian sopeutuu hyvin vähän erilaisempiin päiviin. Ensi vuonna varmasti otetaan kaikki mahdollinen hoitoapu innolla vastaan ja Lilian varmaan lähtee innosta kiljuen viettämään laatua-aikaa sellaiseen paikkaan, missä hän saa olla keskipisteenä!

Onko teillä mielessä mitään ikärajaa milloin lapsi on tarpeeksi vanha olemaan hoidossa? 

Diagnoosina raskausdiabetes

keskiviikko 27. heinäkuuta 2016

Lilianin odotusaikana saatu radi diagnoosi yllätti minut. Olin normaalipainoinen, 23-vuotias, eikä huomattavaa sukurasitetta ollut. Kuitenkin painoindeksi oli tasan 25, joka lähetti minut sokerirasitukseen. Pohjatietojen perusteella ei ollut kovin todennäköistä, että minulla todettaisiin radia, mutta niin vaan tuomio tuli. Silloin paastoarvo oli hyvä, 1h arvo tasan mikä on sallittu ja 2h arvo yhden kymmenyksen yli. Loppuraskauden mittailin verensokereita ja söin terveellisesti. Kertaakaan arvot eivät ylittyneet ruokavalion ansiosta (lukuunottamatta muutamaa kesä juhlaa). Radin takia (ansiosta) kiloja kertyi alle 10, joten voisi kuvitella että laihduin samalla kun vauvasta aiheutuneita kiloja kertyi, sillä kuukausi synnytyksen jälkeen painoin 4kg vähemmän mitä ennen raskautta.


Tällä kertaa mennessäni sokerirasitukseen olisin ollut ennemminkin ihmeissäni, jos samaa diagnoosia ei olisi tullut. Arvot heitti jälleen 1h ja 2h arvoissa muutaman kymmenyksen, joten nyt pääsen seuraamaan ruokavaliota jo aika aikaisessa vaiheessa. Viimeksi en joutunut tekemään kovin suuria muutoksia ruokavaliooni. Tärkeintä on syödä säännöllisesti 3h välein. Välipalat lounaan ja päivällisen väleissä ovat tärkeitä, sillä elimistö alkaa muuten tuottamaan liikaa sokeria. Tärkeää on myös huomioida hiilihydraattien laatu. Aamupalalla toimii hyvin hitaasti imeytyvät hiilarit, varsinkin jos lounaaseen on pitkä aika. Eniten muutoksia tuotti toki nopeiden välipalojen pois jättäminen. Enää kaupasta ei lähtenyt mukaan sitä pientä suklaapatukkaa tai jäätelöä kesä helteillä. Myöskään mehua ei tullut juotua kuin iltaisin yksi pieni lasillinen. Lounaaksi söin yleensä ruokaisan salaatin ja ilta ruuaksi jotain perinteistä kotiruokaa. Edelleenkin yksi suurimmista ongelma kohdista on kasvisten vähyys. Kasviksilla on hyvä korvata pastaa ja riisiä. Kasviksissa ei ole hiilareita nimeksikään ja niiden avulla vältytään myös gluteenin aiheuttamasta turvotuksesta.

Liliania odottaessa enin panikointi raskausdiabeteksen osalta liittyi toki vauvan painoon. Mitä enemmän mentiin lasketun ajan yli sitä ahdistavampi tilanne minulle oli, sillä viimeisillä viikoilla vauvalle kertyy vain massaa. Onneksi neiti oli normaalipainoinen, vaikka viikkoja oli synnytys hetkellä jo 42+1. Raskausdiabetes diagnoosin saaneen äidin vauvoilla seurataan myös tarkemmin veren glugoosi pitoisuuksia heti syntymän jälkeen. Vaarana on, että ne saattavat olla liian matalat, jolloin lisämaidolle on käyttöä.


Raskausdiabetes diagnoosin pitäisi olla myös odottavalle äidille herätys, sillä hänellä on myös kohonnut riski sairastua II-tyypin diabetekseen. En usko, että sairaalloinen lihominen on omalla kohdalla vaarana, sillä pyrin kuitenkin syömään terveellisesti ja liikkumaan. Tiedostan sen hyvän fiiliksen, joka tulee hyvästä ruuasta ja liikunnasta. MUTTA tiedostan myös sen hyvä fiiliksen, joka tulee siitä hetkestä, kun herkkuja syö. Normaali tilanteissa tämä onkin se suurin ongelma, sillä suklaan syömistä ei yleensä pysty lopettamaan siihen yhteen palaan, vaan siihen tulee himo. Varsinkin äitiyslomalla ollessani huomasin, että itsensä palkitsi monesti kahviaikaan keksillä tai leivoksella, joka yleensä kuuluu vain kyläily hetkiin. Kaupasta saattoi myös mukaan lähteä pieni suklaapatukka päiväuni hetkiä ajatellen, sillä ajatusmaailma meni siihen, että on ansainnut jotain hyvää rankan aamun päätteeksi. 

Kokonaan  herkuttelua ei saakaan unohtaa, sillä se tekee asiasta vain vaikeampaa, mutta ehkä arkena itsensä palkitsemiseen olisi hyvä keksiä jotain terveellisempiä vaihtoehtoja myös raskausajan jälkeen. 

Onko lukijoissa muita raskausdiabetes diagnoosin saaneita? Minkälaisia vinkkejä teillä on ruokavalion suhteen? 




RV 17

sunnuntai 24. heinäkuuta 2016

Raskausviikko kalentereita löytyy lähes jokaiselta vauva aiheiselta sivustolta ja tykkään lueskella niitä samalla innolla mitä Liliania odottaessa. On ihmeellistä ajatella miten nopeasti kehitys menee eteenpäin ja jo tässä vaiheessa mahassa kasvavalle vauvalle on kehittynyt kaikki tärkeimmät elimet ja mahassa kasvava vauva on ihan oikea mini ihminen. Kaivoin Kaksplussan raskausviikko kalenterista muutaman tärkeän faktan mitä tapahtuu raskausviikolla 17, joka alkoi eilen.

Sikiön paino: 135g
Sikiön pituus päästä peppuun (CRL): 11,5cm
Koko pituus: 16cm

Vauva
Lapsi osaa nyt haukotella ja sen iholle on muodostunut ohut lanugo karva, joka peittää ihon syntymään saakka. Tällä viikolla vartalo kasvaa nopeasti (vielä edellisellä viikolla koko pituus oli 12cm!) sekä  luusto ja lihakset vahvistuu. Tällä viikolla ultralla pystyisi näkemään jo melko varmuudella sukupuolen (saa nähdä paljastuuko se meille jo parin viikon päästä lääkäri neuvolassa).

Äiti 
Tällä viikolla voi tuntea jo ensimmäisiä liikkeitä, mutta ensimmäistä odottaville saattaa mennä vielä siihen muutama viikko (Lilianin kohdalla tunsin liikkeet vasta lähempänä rakenne ultraa). Tällä viikolla voi myös tuntua voimakasta kipua nivusissa, joka johtuu lantioon kiinnittyvistä jänteistä.


Aika jännittävää ajatella, että nyt on tasan kuukausi puoliväliin, vaikka itse tammikuuhun tuntuu olevan vielä liian pitkä aika. Onnekseni oma vointini on ollut koko alun todella hyvä, joten olen voinut elää ihan normaalisti. Ylimääräistä stressiä ja ärsytystä on kuitenkin aiheuttanut liian innokkaat kesäharkkarit neuvolassa, sillä olen menossa nyt kolmatta kertaa uusinta labraan, sillä leukkarit on yhdellä plussalla. Olen jutellut muiden odottajien kanssa, joiden mukaan tämä on todella normaalia ja niin myös kokeneempien neuvola tätien mielestä. Ymmärrän, että kesätyöntekijät haluaa olla tarkkoja näissä asioissa, mutta joudun käyttämään todella paljon aina työaikaa tälläisiin käynteihin. Nämä ei tietenkään kuulu työaikaan, joten joudun tekemään tunnit sisään, mikä taas vie aikaa vapaa-ajastani. ONNEKSI oma neuvolantätini tulee ens kuussa, joten jatkossa vältyn turhalta pompottelulta. Seuraavaksi minulla 4.8 lääkäri neuvola, jota odotan todella innolla, koska siellä on myös tarkoitus katsella pientä ultralla. Silloin on menossa rv 18, joten hyvät mahdollisuudet on myös nähdä sukupuoli, mikäli laitteet ovat edes vähänkään tätä päivää ja vauva suostuu sen jo silloin paljastamaan.

Isi ja tytär lomalla

torstai 21. heinäkuuta 2016

Loman pitäminen eri aikaan mahdollistaa myös ainutlaatuisen mahdollisuuden iseille viettää laatuaikaa lasten kanssa. Arkena tulee harvoin vastaan sellaista tilannetta, että isi olisi aamusta iltapäivään hoitovastuussa. Lapselle on myös varmasti mielenkiintoista päästä viettämään hieman erilaisempia kotipäiviä. Äidin kanssa päivän rutiinit yleensä liittyivät siihen, että mentiin puistoon ja tavattiin kavereita. Sitten tultiin kotiin tekemään ruokaa ja päiväunille. Isistä tämä saattaa kuulostaa siltä, että päivän aikana on runsaasti aikaa myös hoitaa kaikkia kodin muita asioita, kuten siivota kaikki lelut pois ennen kuin isi tulee kotiin, pestä kaikki pyykit sekä imuroida. Sainkin kuulla uhoamista kuina hänen lomallaan kaikki on aina tiptop, kun tulen kotiin töistä. Mutta kuinkas sitten kävikään....


No okei koti oli siistimpi, koska siellä ei ollut vietetty juurikaan aikaa. Mutta sain myös kuulla valitusta, kuinka kauan ruuanlaitto oikeen vie aikaa ja kuinka kertaakaan ei ole ehtinyt edes imuroimaan.. :D


Mitä isi ja tytär sitten tekevät kahdestaan lomalla? Näiden kahden lomat on ainakin miljoona kertaa vauhdikkaampia kuin meidän päivät, vaikka joihinkin päiviin sisältyy myös sitä puistoilua ja kahvilla istumista. Tämän lisäksi he ovat käyneet Hoplopissa, päiväretkellä Helsingin kaivopuistossa, nähneet lähes jokapäivä Lilianin serkkuja ja kotiin on myös ilmaantunut uusia leluja. Näistä viimeisin on eilen kotiutunut auto. Joka päivälle on aina ollut selkeä idea minne nämä kaksi ovat menneet, joten tylsä kotipäivä isin kanssa ei varmaan ole edes vaihtoehto. 



Minkälaisia kotipäiviä teidän isit viettää lastensa kanssa? 

Kun päiväkoti pelottaa

maanantai 18. heinäkuuta 2016

Lilian on viettänyt elämästään päiväkodissa 1.5 vuotta, mikä on enemmän kuin arki kotona kesti. Aika hurja fakta, sillä tuntuu ettei kovin kauaa ole siitä, kun palasin töihin. Lilianille päiväkoti on ollut pitkään jo osa arkea, jonne hän menee mielellään ja viettää päivän leikkien kavereiden kanssa. Myöhäisempinä päiväkoti aamuina hän yleensä hoputtaa lähtemään ja päiväkodista haettaessa leikit jää aina pahasti kesken. Päiväkoti on kuulunut hänen arkeensa jo niin pitkän ajan viitenä päivänä viikossa, joten on selvää, että siihen on jo tavallaan kiintynyt ja tottunut. Päiväkoti ei kuitenkaan ikinä voi antaa samanlaista tukea ja turvaa, mitä vanhemmat pystyvät, joten neidin 5 viikkoa kestänyt loma palautti hänelle mieleen sen, mitä arki olisi, jos hän olisikin koko ajan kaiken huomion keskipiste.

Ekana viikkoina hän hieman epäili asiaa, sillä kotona ei varsinkaan sadepäivinä ole hirveen mielenkiintoista tekemistä, kun ei pääse ulos purkamaan energiaa. Kolmannen sadepäivän osuessa kohdalle hän sanoikin "joko huomenna voitaisiin mennä jo päiväkotiin...?". Montaa kertaa tätä lausetta ei kuitenkaan kuultu. Lomalla on kuitenkin aina se huono puoli, että se jossain vaiheessa loppuu ja niin myös tällä kertaa. 5 viikon aikana Lilian oli täysin sopeutunut arkeen kotona, eikä päiväkotia ollut enää ollenkaan ikävä. Loman jälkeen onkin yleensä aloitettava totuttelu päiväkotiin uudestaan. Vielä hankalamman asiasta tekee sen, että hän joutui menemään loman jälkeen päivystyvään päiväkotiin, jossa ei ollut kuin yksi tuttu kaveri ja yksi tuttu hoitaja. Voitte varmaan kuvitella, ettei tälläinen järjestely ollut ihan ok meidän prinsessalle, joka oli tottunut viettämään yli kuukauden kaiken keskipisteenä.


Normaali tilanteissa Lilian juoksisi suoraan leikkimään sellaisella vaudilla ettei heippaa ehdi sanomaan, mutta nyt neidin silmät olivat kyynelissä jo iltaisin nukkumaan mennessä. Pelko päiväkodista tuli myös uniin ja aamulla lähtemisestä ei meinannut tulla mitään. Päiväkodissa itkettiin hysteerisesti äidin perään ja halattiin hyvästiksi miljoona kertaa. Lilian on luonteeltaan todella temperamenttinen ja osaa näyttää kaikki tunteensa miljoona kertaisesti. Lilian osaa myös dramatisoinnin taidon ja on siinä erittäin vakuuttava välillä. Tälläisen sydäntä särkevän itkun jälkeen päiväkodin pihasta ei kuitenkaan ole kenenkään äidin tai isin helppo lähteä viettämään 8h töitten parissa, vaikka tiedossa on, että itku yleensä loppuu siihen, kun ovi sulkeutuu perässä ja neiti huomaa ettei ei ole mitään syytä enää itkeä.

Päiväkodin päivystys mahdollisuus on toisaalta super hyvä asia, sillä kaikki äidit ja isit eivät saa lomaa juuri heinäkuulle, mutta pienelle päiväkotilaiselle uuden paikan tuoma stressi saattaa olla todella hankala paikka. Onneksi tämä on todella isolla todennäköisyydellä viimeinen kesä, jolloin neiti joutuu turvautumaan varahoitoon ja isommille lapsille uusi päivähoitopaikka on luultavasti pelkkää mieluisaa vaihtelua. Viikon jälkeen Lilianissa huomasi jälleen selvästi, että neidille tuli jälleen lisää rohkeutta ja omatoimisuutta. Näin loma-aikaan on paha tapa hänellä muuttua vauvaksi, joka ei uskalla tehdä itse asioita tai ei vaan halua. Lilianilla on onneksi taas ensi viikko lomaa Kimmon kanssa, jonka jälkeen pitäisi taas viikko olla varahoidossa ennen kuin päästään tuttuun ja turvalliseen omaan päiväkotiin.

Onko teillä koskaan käytetty varahoitopaikkaa? 

Päiväretki Porvooseen

perjantai 15. heinäkuuta 2016

Aina ei tarvitse maksaa lentolipuista ja hotellista kesälomareissuilla, sillä lähistöltä löytyy varmasti monta mienkiintoista kaupunkia/kuntaa missä ei ole vielä koskaan käynyt. Me tehtiin toissa viikolla heti Prahan reissun jälkeen pieni päiväretki Porvooseen, missä en ollut ikinä käyny vaikka se tässä muutaman kymmenen kilometrin päässä sijaitseekin! Porvoo on aivan upea kaupunki varsinkin näin kesäisin ja vanhat puutalot sekä vieressä virtaava joki ovat todella tunnelmallisia.






Kierrettiin aamupäivällä joenvartta pitkin ja käytiin syömässä kauniin aamun kunniaksi jätskit. 




Olin myös googlettanut Porvoon tarjontaa lapsiperheille ja ihan vanhan kaupungin läheltä löytyy myös ihana muumileikkipuisto. Täällä varmasti viihtyisi pidempäänkin, sillä puistosta löytyy mm. muumitalo, keinuja, paljon liukumäkiä, nuuskamuikkusen teltta, kiipeilytelinäitä, hiekkalaatikko. 




Päivän päätteeksi käytiin syömässä joen vieressä olevassa ravintolassa, jossa oli mahdollisuus päästä myös parkissa olevan jo käytöstä poistetun jokiristeilylaivan kyytiin nauttimaan auringosta ja kylmistä juomista. 

Toivottavasti vielä tulee aurinkoisia kesäpäiviä paljon lisää, vaikka nyt näyttääkin sää aika synkälle.


Ihanan kamala alkuraskaus

tiistai 12. heinäkuuta 2016

Tuntemuksista ennen plussaa kirjoittelinkin jo aikaisemmin tässä. Nyt on aika avata hieman fiiliksiä alkuraskauden osalta, eli ensimmäisestä kolmanneksesta. Kaiken kaikkiaan tämä aika on varmasti monelle plussan tuoman onnen jälkeen tunteiden vuoristorataa. Masuasukista haluaisi olla innoissaan, ja kertoa uutisesta jokaiselle vastaantulijalle, mutta samaan aikaan pelko siitä ettei kaikki olisikaan hyvin pysyy koko ajan alitajunnassa. Ennen ensimmäistä virallista varmistusta raskaudesta on ensimmäinen neuvola ja nykyään moni myös varmistaa ennen tätä raskauden yksityisellä puolella. Tällä kertaa myös me haluttiin varmistaa asia heti, kun sydänäänet olivat mahdollista nähdä varmuudella, eli raskausviikon 7 ollessa täynnä. Tällä kertaa oma fiilis ultraan mentäessä oli aivan toisenlainen, sillä olin varma, että kaikki on tällä kertaa hyvin ja niin myös onneksi oli.

Keskenmenneeseen raskauteen verrattuna tämä raskaus on tuntunut oikealta. Oma fiilis siitä, että pikkuinen on mukana matkassa on koko ajan vahva. Myös raskausoireita on ollut alusta lähtien paljon enemmän. Tässä(kään) raskaudessa en ole onneksi joutunut halailemaan vessanpönttöä vaan paha olo tulee lähinnä siitä, jos ei muista syödä säännöllisin väliajoin. Raskausoireiden kannalta pahin jakso oli viikko 8, jolloin söin 2h välein ja olin todella väsynyt. Tosin arki oli todella kiireinen, sillä tein normaalin työpäivän + hoidin Lilianin päivähoidon jälkeen iltaunille asti, joten nukkumaan ei päässyt kuin vasta klo 21 jälkeen.



Väsymyksen ja jatkuvan syömisen lisäksi oireena olivat myös perinteiset turvotus ja rintojen arkuus. Maha turposi todella isoksi jo ennen plussaa ja on pysynyt samoissa mittasuhteissa koko ajan. Mahassa tuntui olevan myös paljon ilmaa, sillä syömisen jälkeen välillä olo oli todella tukala. Varsinkin jos on erehtynyt syömään jotain todella hiilihydraattipitoista. Rv 10 jälkeen aloin tuntemaan myös jonkun asteisia kohdun kasvukipuja repivän kivun muodossa jonkun äkkinäisen liikkeen yhteydessä.

Kaiken kaikkiaan olo on ollut kuitenkin todella hyvä. Verrattuna ensimmäiseen raskauteen (mitä siitä nyt muistaa) on tämä sujunut samalla tavalla ilman mitään sellaisia tekijöitä, jotka pahemmin haittaisivat normaalia elämää. Toki suuri helpotus oloon on ollut se, että loppu kolmanneksen olen lomaillut ja lomalla olo ei ole tuntunut läheskään niin väsyttävältä ;) Ensimmäinen kolmannes huipentui ensimmäiseen viralliseen ultraan, jossa saimme toisen virallisen vahvistuksen sille, että kaikki on hyvin. Pieniä sydämen tykytyksiä oli aiheuttanut pari viikkoa aikaisemmin ollut neuvola, jossa sydänääniä ei yrityksestä huolimatta löytynyt. Tällä on siis erittäin hyvä syy miksei sydänääniä kannata edes etsiä ennen ensimmäistä ultraa.


Huomasin myös miten suuri merkitys luotettavalla ja pätevällä neuvolan tädillä on omaan fiilikseen, sillä tällä viikolla käydessäni toisella neuvola käynnillä ( 14+ viikko ) sain neuvola tädiksi kesälomansijaisen, joka vaikutti koko käynnin ajan hysteeriseltä kaikesta. Käynti huipentui jälleen siihen, kun yritettiin pitkään löytää sydänääniä tuloksetta, jonka jälkeen hän oli varaamassa aikaa päivystykseen, sillä ei osannut itse käyttää neuvolassa olevaa ultra laitetta (!). Onneksi paikalta kuitenkin löytyi toinen kesälomansijainen, joka oli kerran nähnyt miten sitä käytetään ja siellä vauveli tyytyväisenä liikuskeli ja sydän sykki. Vielä tämänkin jälkeen oli laittamassa minua päivystykseen, johon toinen vaan totesi että tuskin minua tämän perusteella mihinkään otetaan, sillä kaikkihan on normaalisti. Hieman turhaa panikointia siis, mutta oli ihana päästä taas kurkkimaan pikaisesti ultralla.

Tämän kirjoituksen idea on myös helpottaa niiden oloa, jotka eivät joudu kärsimään jatkuvasta pahoinvoinnista ja muista epämiellyttävistä raskausoireista alkuvaiheessa. Raskaus on alusta lähtien niin yksilöllistä ettei oireet kerro sen sujuvuudesta mitään. Nyt eletään raskausviikkoa 15 ja olo on niin hyvä etten edes huomaisi raskautta ellen kurkkaisi peiliin. Olen myös ehkä alkanut tuntemaan jo pieniä liikkeitä, sillä välillä tuntuu että mahassa olisi perhonen tai pieni kala. En malta odottaa, että voin varmuudella tuntea vauvan liikkeet ja, että myös Kimmo ja Lilian pääsevät tunnustelemaan! Olen kyllä jälleen yhtä malttamaton mitä myös ensimmäisellä kerralla.

Miten muilla on sujunut alkuraskaus? 

Raparperi-mansikka Britakakku

torstai 7. heinäkuuta 2016

Nyt jakoon lähtee Baby Showereihin tehdyn kakun ohje. Kakku oli herkullinen (vaikka itse sanonkin) ja sopii hyvin kesällä tarjottavaksi! Idean kakkumaiseen britakakkuun nappasin Suklaapossun -blogista, josta muokkasin itselle sopivan, sillä jääkaapista löytyi sopivasti raparperia ja mansikoita. 


Raparperi-mansikka Britakakku 

Kolmeen n. 21 cm irtopohjavuokaan 


Pohja:
150 g voita 
1.25 dl sokeria
4 keltuaista
2.5 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
2 tl vaniljasokeria
1.25 dl maitoa

Marenkikerros:
4 valkuaista 
2 dl sokeria 

Täyte:
200 g  vanilja tuorejuustoa
2 dl Valio kuohukermaa
3dl  raparperia
2dl mansikoita
sokeria
1-3rkl vettä
(vaniljakreemi jauhetta)

Koristeet:
oman maun mukaan
Ohje:
Pohja. Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri kuohkeaksi vaahdoksi. Lisää keltuaiset joukkoon koko ajan vatkaten. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe sekä vaniljasokeri. Lisää ne vuorotellen taikinan joukkoon maidon kanssa varovasti käännellen. Voitele  kolme n. 21 cm irtopohjavuokaa ja jauhota esimerkiksi vehnäjauhoilla. Jaa pohjataikina vuokiin. Laita vuoat syrjään odottamaan. 

Marenki. Vaahdota valkuaisia. Kun valkuaiset alkavat vaahdota, lisää sokeria 1 rkl vähän kerrallaan  koko ajan voimakkaasti vatkaten. Vatkaa kunnes vaahto on paksua ja kiiltävää. Levitä valkuaisvaahto pohjataikinoiden päälle.

Paista 175-asteissa uunissa noin 25-30 minuuttia, kunnes pohjat ovat kypsiä ja marenki kauniin vaaleanruskea. Anna jäähtyä.

Täyte. Kiehauta raparperipalat, mansikat, sokeri ja vesi kattilassa. Jäähdytä. Vatkaa kerma löysäksi vaahdoksi. Notkista tuorejuustoa lusikalla sekoitellen. Sekoita keskenään. Tarvittaessa voit esimerkiksi lisätä vaniljakreemi jauhetta, se antaa ihanaa vaniljan makua ja täyte ei ole niin löysää. 

Levitä täyte kahden pohjan päälle ja nostele pohjat päällekkäin. Koristele mieleiseksi ja nauti! :) (itse vatkasin vielä päälle kermavaahtoa, paloittelin mansikoita sekä sulatin valkosuklaata) 


Raskauden merkit ennen plussaa

maanantai 4. heinäkuuta 2016

Kiitos kaikki ihanat onnitteluista! Olen kirjoitellut alkuraskauden aikana pari postausta aiheeseen liittyen jo luonnoksiin ja nyt on aika vihdoin julkaista näistä ensimmäinen. 

Moni plussatuulia toivova tuleva äiti varmasti koittaa kuumeisesti etsiä joka kierrosta merkkejä mahdollisesta raskaudesta. Ensimmäisesta raskaudesta en tälläisiä merkkejä huomannut vasta kun huomasin, että kuukautiset ovat myöhässä. En osannut odottaa raskautta, joten mitään merkkejäkään en vainoharhaisesti koettanut pongailla. Näistä kahdesta viimeisestä plussasta olen kuitenkin huomannut selvät merkit jo hyvissä ajoin. Parhaiten nyt tästä viimeisimmästä plussasta.

Raskauden merkit ovulaation jälkeen


Selkeät merkit alkoivat n. 5-7pv oletetun ovulaation jälkeen. Maha meni sekaisin ja turvotus alkoi hiljakseltaan taas palata. Myös pientä ihan vaaleanpunaista vuotoa oli myös huomattavissa yhdellä vessa käynnillä (joka on kait sitä ns. kiinnittymisvuotoa) 10-14 päivän jälkeen oviksesta merkit olivat jo aivan selkeät, sillä maha oli turvonnut vappupalloksi (sattui olemaan vielä vappupäivä) ja naama oli mennyt ihan järkyttävään kuntoon ja se oli täynnä pieniä valkoisia näppylöitä ja todella rasvainen. Maha oli myös täynnä ilmaa ja erityisesti lounaan jälkeen oli aika mahdotonta olla töissä ja olla paikallaan. Myös väsymys alkoi lisääntyä.

Kaksi viivaa raskaustestissä

Se kaikista tärkein merkki oli kuitenkin ettei merkkejä kuukautisten alkamisesta ollut vielä kiertopäivänä 28, eikä myöskään kp31, jolloin uskalsin jo tehdä testinkin ensimmäistä kertaa. Testiin tuli heti selkeät kaksi viivaa, tosin toinen oli vielä hieman heikompi, mutta silti selkeä plussa. Olin oikeastaan jo tässä vaiheessa 100% varma plussasta, sillä kaikki nämä merkit oviksen jälkeen ovat niin epänormaaleita minulle normaalissa kierrossa. Odottelin seuraavan testin kanssa 5 päivää, jonka jälkeen testiin piirtyi jo kaksi täysin saman vahvuista viivaa.

"Raskautta ei pitäisi yrittämällä yrittää, vaan antaa sille mahdollisuus."


Uskon, että raskaaksi tulemisen kannalta suuri merkitys on omalla fiiliksella kierron aikana. Raskautta ei pitäisi yrittämällä yrittää, vaan antaa sille mahdollisuus. Tässä kierrossa odotin tulevia tupareita, jotka olivat samalla viikolla kun raskaus selvisi. Olisi ollut kivaa päästä juhlimaan kunnolla, mutta kyllä se plussa tuntui silti paljon paremmalta. Juhlien aika tulee sitten taas myöhemmin, nyt nautitaan tästä ja juhlitaan limpparin voimalla!

Plussan jälkeen olen ollut tällä kertaa varma siitä, että nyt asiat tulevat menemään hyvin.

Oletteko huomanneet raskauden jo ennen plussaa testissä? 

Kaupunkireissu Prahaan taaperon kanssa

lauantai 2. heinäkuuta 2016

Oma kesälomani tältä vuodelta lähenee uhkaavasti loppuaan, sillä torstaina kotiuduttiin 3 yön reissulta Prahasta. Päätettiin tänä vuonna skipata kokonaan viikon etelän reissu ja lähteä kaupunkilomalle. Tämä osoittautui todella hyväksi päätökseksi, sillä a) lentomatka puolittui ja b) kohteeseen ei kerennyt "kyllästyä". Listaan tähän samaan postaukseen nyt kattavan paketin itse reissaamisesta vajaan 3-vuotiaan kanssa ja vinkkejä Prahaan suuntaaville.


Lapsen kanssa matkustaminen vaatii ennen kaikkea todella pitkää pinnaa. Kun kohteeseen siirtymiseen ei kuulu pelkkä lentomatka, vaan matka-aikaan voi pahimmillaan kuulua tuntien matkustaminen kentälle, odottelu kentällä, itse lentomatka, laukkujen odottelu ja kuljetus hotellille. Kun kaikkien tulisi vielä ajoittautua hyvin päiväunien ja ruokailujen suhteen on yhtälö yleensä aika mahdoton. Nyt vajaa 3v kanssa onneksi päiväunilla ei ole enää niin suurta merkitystä, joten tärkeintä oli, että kaikki matkustaminen tapahtuu päivän valossa. Meillä siis matkustus kohteeseen ja takaisin sujui todella mutkattomasti, eikä hermoja menetetty missään vaiheessa. Kummassakin päässä palvelu pelasi, sillä lapsien kanssa yleensä pääsee vip-linjaa pitkin läpi tarkastuksista. Myös monissa maissa rattaita voi kuljettaa lentokoneelle asti ja kentältä löytyy myös leikkipaikkoja ja näin oli myös Prahassa. Ylimääräistä stressiä varmasti jokainen haluaa välttää siirtymävaiheiden välissä, joten valittiin Prahassa suora taksikuljetus kentältä hotellille. En voi kuin suositella Prague Airport Transfers - taksi palvelua. Kyydin voi varata netistä suomen kielisiltä sivuilta, jossa kustannus tulee heti näkyviin. 20€ siitä lystistä, että kyyti odottaa yli tunnin kentällä lentokoneen alkuperäisen saapumisajan jälkeen ja kantaa laukut taksiin ja ajaa suoraan hotellin eteen on aika pientä. Prahassa muutenkin kannattaa varata taksikyyti ennakkoon, että lapselle saa turvaistuimen, sillä toisin kuin Suomessa turvaistuinta on pakko käyttää taksi kyydeissä. 

Kun laukuista on päästy eroon, niin suosittelen lämpimästi tutustumaan myös julkiseen liikenteeseen, joka on myös törkeen edellista. Esimerkiksi yksi matka maksaa Prahan keskustassa 1€ ja koko päivän lippu n. 4€. Prahan metroissa kannattaa kuitenkin varautua rattaiden kanssa siihen ettei kaikilla asemilla välttämättä ole hissejä. Julkiset liikennevälineet vaikuttivat erittäin siisteiltä ja uusilta, joten jos kohteessa on suunnitteilla viipyä useampia päiviä, niin julkisilla pääsee varmasti kätevästi ympäri kaupunkia erilaisiin mielenkiintoisiin kohteisiin. 


Meidän hotelli sijaitsi tasaisen välimatkan päässä niistä kohteista, jossa haluttiin käydä. Yövyimme Expo nimisessä hotellissa, jossa lapsiperheet on otettu hyvin huomioon. Huoneesa odotti pinnasänky sekä pienen lelu yllätys saavuttaessa. Myös ravintolan puolella oli leikkipaikat, joten ensimmäistä kertaa ikinä saatiin ruokailla rauhassa. Lapsen kanssa matkustaessa ongelmia saattaa tuottaa lapsen syöminen, sillä maut ovat välillä aika erilaisia. Meillä oli onneksi mukana valmispuuroa, joten neiti sai ranskalaisten lisäksi jotain muutakin syötävää. Monesti myös päivän täyttävät erilaiset aktiviteetit vievät ruokahalun pois, joten kannattaa varautua reissuun jollain tutuilla välipaloilla. 


Hotelli sijainniltaan erittäin sopivalla paikalla lapsiperheiden kannalta, sillä se sijaitsi ison puistoalueen vieressä, jonka läpi meni reitti eläintarhalle. Aivan hotellin takana oli myös huvipuisto, joka oli suorastaan aavemainen. Laitteista kuului musiikki, mutta ainoat asiakkaat oltiin me. Laitteisiin ei ainakaan tarvinnut jonottaa :D Myös Prahan linna sijaitsi 3km päässä, jonne meni myös kävelyreitti puistoalueen läpi. Matkan aikana käveltiin todella paljon, sillä Lilian viihtyi erityisen hyvin rattaissa ja otti myös jopa pieniä päiväunia niissä. 


Reissun kohokohta Lilianin näkökulmasta oli ehdottomasti eläintarha, sillä siellä pääsi näkemään todella läheltä mm. norsuja, kirahveja, tiikereitä sekä hylkeiden esityksen. Eläintarha oli todella iso ja korkeasaareen verrattuna mielenkiintoisia eläimiä oikeasti näki. Myös lapsille oli oma alue, jossa oli leikkipaikka ja poniratsastusta. Suosittelen nappaamaan erillisen kartan lippupisteeltä, sillä kaikkia eläimiä on oikeestaan aika mahdotonta nähdä päivän aikana, sillä alue on niin laaja. 






Toisena päivänä tehtiin metroretki keskustaan kaupoille, käveltiin vanhan kaupungin kautta Prahaan linnaan. Prahan linnan alueella pääsee liikkumaan laajasti ilman pääsymaksua ja jopa upeaan goottityyliseen gatedraaliin pääsee ilmaiseksi sisälle. Talot ja maisemat olivat kuin jostain elokuvista, sillä miljöö huokui entisaikaa. Upeita rakennuksia on Prahan keskustassa paljon ja todella näyttävä on myös Prahan linnaan johtava Kaarlensilta sekä vanhan kaupungin aukio. 







Kaiken kaikkiaan tämä reissu nousi ykköseksi tähän astisista lapsen kanssa tehdyistä reissuista, sillä erilaista aktiviteettia löytyi todella paljon kaupunkikohteesta. Tällä kertaa päivät loppuivat kesken, sillä upeita nähtävyyksiä Prahasta löytyisi vaikka kuinka paljon lisää ja myös rannat jäivät kokonaan näkemättä. Suosittelen lämpimästi Prahaa kohteeksi lapsen kanssa ja myös erityisesti aikuisten kesken matkustaessa. Matkan varrella näkyi vaikka kuinka monta kivaa kuppilaa, jossa olisi voinut viettää aikaa pidemmänkin hetken. Ainiin ja Praha on myös todella EDULLINEN näin suomalaisen näkökulmasta. Yhden kanarisoton aikuiselle sai 4 eurolla ja lasten annokset oli euron luokkaa.

Onko teillä suunnitteilla ulkomaan matkaa tälle vuodelle? 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan