Slider

Helposti kivaa arkeen - Muu-muu siellä, muu-muu täällä!

lauantai 30. huhtikuuta 2016

Huhtikuussa Kaksplussan bloggaajat jakavat omat vinkkinsä päiviin, joina "ei ole mitään tekemistä". Aina ei tarvitse lähteä merta edemmäs kalaan tai maksaa maltaita, jotta arjesta saa mielikuvituksellisen - seuraa Kaksplussan Facebook -sivua ja inspiroidu bloggaajien arjesta!


Olen kasvanut eläinten keskellä maaseudulla, joten eläimet ovat olleet todella iso ja tärkeä osa elämää minulle lapsena. Asuminen kaupungissa asettaa omat haasteensa erilaisten eläimien näkemiseen, mutta ei taida olla sellaista lasta, joka ei nauttisi, kun pääsee rapsuttamaan eläimen pehmoista karvaa. Nykyään varmasti jokaisesta kaupungista löytyy myös jonkinlainen kotieläinpiha, jonne pääsee tutustumaan erilaisiin kotieläimiin. Pääkaupunkiseudulta löytyy muun muassa Haltialan ja Falkullan kotieläintilat. Suomesta löytyy myös monia eläintarhoja sekä heppa talleille pääsee varmasti mieluusti tutustumaan luvan kysymällä. Myös monissa lapsille suunnatuissa tapahtumissa pääsee ratsastamaan ponilla tai hevosella sekä eläinaiheisilta messuilta on mahdollista nähdä isompia ja pienempiä eläimiä. Mahdollisuuksia  eläinten bongailuun on siis lukuisia.

Meillä on onni, että vieressämme sijaitsee aivan ihana kotieläinpiha nimeltään Haltiala. Tilalla pääsee käymään läpi vuoden ja siellä pääsee tutustumaan mm. lehmiin, lampaisiin, sikoihin ja kanoihin. Kesäisin tilalla pääsee myös poimimaan kukkia ja herneitä maksutta ja jäätelökioskista saa ihan super hyvää jätskiä!  Alueella toimii kahvila-ravintola Wanha Pehtoori ja lapsille on monipuolinen leikkipaikka.  Myös grillaaminen onnistuu kunhan vaan tuo mukanaan omat puut tai hiilet.  Retki Haltialan tilalle on taattu ohjelma numero meidän perheelle aika useana kauniina kesäpäivänä.




On ihanaa nähdä kuinka paljon Lilian innostuu aina eläinten näkemisestä, vaikka viime aikoina isommat eläimet ovat alkaneetkin hieman pelottaa livenä. Lilianille on tärkeää nähdä myös arkena erilaisia eläimiä ja hänen lempi satujaan on eläimiin liittyvät jutut. Hän myös tykkää katsella eläin videoita ja leikkiä pienillä eläin hahmoillaan. Vaikka mikään ei tietysti voita sitä, että oikeasti pääsee näkemään jonkun kirjoista tutun eläimen livenä!  Mielestäni on myös tärkeää oppia jo lapsena kunnioittamaan eläimiä ja toivon, että Lilianille iskostuu myös se fakta päähän, että maito tulee alunperin lehmästä eikä suoraan maitopurkista. ;) 

Käy poimimassa myös muiden verkosto bloggaajien vinkit arjen puuhiin Kaksplussan sivuilta!

Onko teidän perhe vieraillut kotieläinpihalla? :) 

Pihistä tai Panosta: Lastenhuone

torstai 28. huhtikuuta 2016

Jatketaan tällä lastenhuone linjalla. Olisi huippua, jos jostain tulisi lottovoitto ja pääsisi sisustamaan omaa kotia juuri sellaiseksi mitä haluaa. Meillä ollaan luotettu sisustuksessa Ikeaan, sillä sieltä saa ajattoman tyylikästä tavaraa hyvään hintaan. Jos aikaa löytyy niin Ikean tavararoita on myös helppo tuunailla itselleen mieleiseksi. Esimerkiksi lasten leikkikeittiö ei ehkä mielytä alkuun silmää, mutta pienellä maalikerroksella siitä saa ihan eri näköisen. Olen tehnyt tähän postaukseen pienen kollaasin lastenhuoneen muutamasta välttämättömästä tavarasta. Olen etsiskellyt samantyyliset tavarat hieman edullisempaan ja kalliimpaan hintaan. 

Ensimmäisenä on se ehkä tärkein, eli säilytys. Leluja on yleensä todella paljon ja kaikella pitäisi löytyä joku säilytystila. Meillä itsellä on käytössä Ikean Kallax, joka on varmaan se monen muunkin valinta edullisuuden ja käytännöllisyyden vuoksi. Ikeasta löytyy myös paljon muitakin säilytysratkaisuja, joista voi koota itselleen toimivimman yhdistelmän. Esimerkiksi tämä Nordli-lipasto mielyttää silmää kovasti ja vetolaatikkoihin saa laitettua monet lelut piiloon. Vastaavan tyylinen lipasto löytyy myös Kodin 1. Ilmeeltään se on tyylikkäämpi ja vie vähemmän tilaa huoneessa, mutta hinta myös on aika kova. Pienen lapsen on myös aika hankala ottaa lelula itse korkeammalta, joten meillä on käytössä matalat säilytysratkaisut, niin Lilian saa kaiken tarvitsemansa itse. 


Ikea 159€ / Kodin 1 449,99€

Tytön huoneeseen sopii mielestäni hyvin lampuksi kattokruunu. Tässä on pari kivaa vaihtoehtoa hieman edullisempaan ja kalliimpaan budjettiin. 

Kodin 1: 34,99€ / Lastenhuone: 119,00€


Matto on myös tärkeä osa lastenhuonetta. Kannattaa käydä kurkkaamassa H&M:n valikoima, sieltä löytyy useasti aivan ihania vaihtoehtoja edullisesti. Tähän kollaasiin olen ottanut perus harmaa-valkoraitamaton, joka sopii myös mihin tahansa muuallakin kodissa. Lapselle on tärkeää, että huoneesta löytyy myös värejä ja kuvia ja meidän pupufanille olisi varmasti täydellinen matto Lauran lastentarvikkeesta löytyvä pupu-matto! 
H&M 19,99€ / Lauran lastentarvike 139,90€

Ruuanlaitto leikeistä innostuu  tytöt ja pojat ,joten leikkikeittiö löytyy varmaan aika monen kotoa. Meillä on käytössä Ikean leikkikeittiö tuunattuna versiona. Jos toivoo valmista pakettia niin tähän tarkoitukseen löytyy myös monta ihanaa vaihtoehtoa. Yksi suloinen keittiökokonaisuus löytyy esimerkiksi Leikkikaupasta. Varmasti jokaisen pienen tytön unelma keittiö!

Ikea 89€ / Leikkikauppa 229€

Suurempien huonekalujen ja tavaroiden hankinnassa kannattaa myös muistaa hyödyntää kirpparit. Monesti esimerkiksi sänkyjä, säilytyskokonaisuuksia sekä leluja myydään hyväkuntoisina. 

Minkälaisia kriteereitä teillä on lastenhuoneen sisustuksen suhteen? Panostatteko laatuun vai turvaudutteko edullisempiin hyväksi todettuihin ratkaisuihin vai hankitteko kalusteet kirpparilta?



Oma Koti ♡ Lastenhuone

maanantai 25. huhtikuuta 2016

Oman kodin esittely jatkuu Lilianin huoneella, joka myös alkaa olemaan valmis (tältä erää). Edelliseen huoneen ilmeeseen on mielestäni tullut paljon muutosta, vaikka kalusteet ovat pysyneet aika pitkälti samoina. Käy kurkkaamassa kuvat myös aikaisemman huoneen osalta. Suurin muutos edelliseen on uusi sänky. Tämä ihanuus on Ikean Minnen, joka on mielestäni juuri oikea valinta meidän prinsessa neidille. Mitään huonoa sanottavaa en löydä ja Lilian myös itse viihtyy sängyssä paljon paremmin pinnasänkyyn verrattuna, sillä se antaa vapauden myös tulla tarvittaessa sieltä pois. 

Päädyttiin maalaamaan yksi seinä harmaaksi ja se osottautui erittäin toimivaksi väriksi. Sen kanssa pystyy yhdistämään valkoista ja vaaleanpunaista ilman, että huone peittyy kokonaan pinkkiin. 
Kaunis tyttömäinen kattokruunu on ostettu Kodin 1:stä, josta olen muutenkin löytänyt lähes kaikki meidän valaisimet. Huoneesta löytyy myös pupu fanille ehdoton yövalo. Katosta roikkuvat pompomit ovat myös yksi tärkeä yksityiskohta huonetta ja harmaata seinää koristaa myös Jollyroomista tilatut sydämen muotoiset hyllyt. Voi olla, että Lilianin sängyn kohdalle tulen vielä liimaamaan jonkun yksinkertaisen tekstin. 

ps. en kestä mikä poseeuraus asento taas :D Voi mun pikku diiva <3


Huoneesta löytyy edelleen myös itse tuunatut Ikean leikkikeittiö ja pöytä + tuolit sekä perinteinen Kallax hylly. Hyllyn päältä löytyvän nukkekodin olen puolestaan löytänyt kirpparilta. Vielä kovin innostunut Lilian ei ole leikkimään sillä, mutta se toimii myös kivana sisustuselementtinä. Huoneen upea matto on äitini virkkaama ja se sitoo kivasti yhteen koko huoneen. Ilman sitä huone olisi aika tyhjä. 



Lilian viihtyy huoneessaan todella hyvin. Paljon muualla hän ei halua oikeen leikkiäkään muutoin kun ajelee vaunujensa kanssa ympäri asuntoa. Suosikki leikkejä huoneessa on nukkejen hoito ja nukuttaminen, ruuanlaitto, palapelien teko, lukeminen, loruleikit ja maalaaminen. Hirveen paljon myöskään lelut eivät kuljeudu huoneen ulkopuolelle, sillä huoneessa sijaitsee nuo mini kalusteet joiden äärellä tykkää touhuta. Sänky on myös yksi suosikki leikkipaikka, sillä siellä voi nukuttaa monta nallea kerralla sekä lukea satuja tai mennä piiloon. 



Tällä hetkellä olen tyytyväinen huoneeseen. Ollaan saatu mahtumaan sinne kaikki mitä ollaan haluttu ja leikkitilaa jää hyvin käyttöön huoneen keskelle. Lisää säilytystilaa saa tarvittaessa vielä sängyn alle sekä sängyn päätyyn saa mahdutettua lipaston tarvittaessa. Yksi haaveeni huoneen suhteen oli pieni tiipii, joka ei valitettavasti mahtunut sinne. Se olisi toiminut piilopaikkana ja iltaisin satujen lukupaikkana. Ehkä sitten seuraavassa kodissa.. ja ainahan pitää jostain pystyä haaveilemaan.. :)

Mikä on teidän mielestä suosikki yksityiskohta huoneessa? 

Hyvästi huoleton elämä

perjantai 22. huhtikuuta 2016

En tajua mihin viimeiset 4 vuotta ovat kadonneet. Viimeisin muistikuva on silloin, kun 23-vuotiaana tuijotin kahta viivaa raskaustestin ruudussa. Nyt havahdun siihen, kun kaverit alkavat viettämään maagisia 30-vuotisjuhlia ja itselläkin tuo merkkipaalu tulee täyteen 3 vuoden päästä. Tuntuu uskomattomalle, että lapsen tulon myötä vuodet ovat vain hujahtaneet ohi. 

Kun tulin raskaaksi tiesin, että se merkitsee suurta vastuuta toisen elämästä. En kuitenkaan osannut kuvitellakaan kuinka suuri vastuu se tulisi olemaan. Enää ikinä en voi ajatella itseäni ensisijaisesti, vaan jatkuvasti mukana kulkee huoli toisesta ihmisestä ja tämän myötä kaikki omien lapsien tarpeet menevät itseni edelle. Välillä tunne kasvaa suoranaiseksi peloksi ja ahdistukseksi, kun tapahtuu jotain merkittävää. Voisi sanoa, että koko vauvavuosi oli kamppailua eri tunteiden välillä, sillä kaikki on niin uutta ja välillä erittäin vaikeaakin. 


Toinen asia mitä ei ehkä heti tule ajatelleeksi on raha. Lapseen kuluu älyttömästi rahaa ja rahan määrä vaan kasvaa mitä vanhemmaksi hän tulee. Tällä iällä myös yleensä asumiskulut ovat opiskelija-asuntoihin verrattuna järkyttävän hintaisia. Kun tähän lisätään auto ja muut perus laskut tulee elämiselle aika kova hinta. Tämä tarkoittaa sitä ettei enää pysty elämään tehden välillä jotain pientä keikkaa ja siinä sivussa vähän opiskelemaan. Aikaisemmin minulla ei ollut väliä oliko työn kesto pari kuukautta vai vakituinen. Nyt epävarmuus työtilanteesta tulevaisuudessa on todella stressaavaa, sillä ilman töitä ei vaan voi olla. 

Kolmas suurin asia lapsen tulon myötä oman vapauden kadottaminen. Silloin joskus pystyi pitämään vapaa päivän koulusta ja makoilemaan vaikka koko päivän sohvalla. Kavereita pystyi näkemään päivittäin tai juhlimaan vaikka koko viikonlopun. Seuraavana päivänä sai aina olla päivän rauhassa, eikä kukaan tullut ikinä kiljumaan korvaan tai repimään sinua ylös sängystä. Nyt et pysty käymään edes vessassa yksin puhumattakaan siitä että lähtisit extempore risteilylle viikonloppuna. Kaikki pitää suunnitella monen kuukauden varoitusajalla ja luultavimmin just suunnitellulle viikonlopulle lapsi sairastuu tai osa porukasta peruu. En halua kuvitella mitä yhteisten menojen suunnittelu on sitten, kun kaikilla on lapsia, sillä tähän asti minä olen ollut lähes ainoa. 

Kuulostaa aika stressittömältä ja huolettomalta elämältä tuo ajanjakso, joka minun laskujen mukaan oli vasta hetki sitten. Välillä tuntuu todella haikealta, ettei tuota samaa tunnetta enää tule koskaan. Välillä olisi ihana vaan unohtaa tämä aikuinen elämä ja ottaa irtiotto arkeen ja lähteä kavereiden kanssa pitälle reissulle. (Harmi vaan etten minä sellaista pystyisi ikinä tekemään, sillä mun pientä vauvaa tulisi liian kova ikävä.) Vaikka elämä lapsen kanssa kaikkine muine vastuineen on kaikkea muutakuin huoletonta, on elämä paljon rikkaampaa kuin tuolloin huolettomina nuoruus vuosina (vaikka olenhan minä vielä nuori, eikö?).

Haikailetteko ikinä huolettoman elämän perään? 

Mies, joka siivoaa

keskiviikko 20. huhtikuuta 2016

Tästä aiheesta minulta toivottiin jokin aika postausta ja nyt on aika toteuttaa se (postaustoiveita otan mielellään vastaan jatkossakin). Kaikkihan varmaan tietää sen miestyypin, joka rankan työpäivän jälkeen tulee kotiin, kaatuu sohvalle ja kaukosäätimen takaa huutaa lyhyitä lausahduksia lapsilleen ja vaimolleen. Samalla myös oman työpäivän tehneenä vaimo laittaa ruuan alulle, jonka jälkeen siirtyy laittamaan pyykit koneeseen ja leikkii lastensa kanssa. Tämä on aika äärimmäinen vertaiskuva suomalaisesta miehestä. Tämä ei kuitenkaan toteudu meillä millään tasolla.

Muistan, kun ensimmäisen kerran menin tulevan mieheni asunnolle ja naureskelin, että hän on varmaan joutunut tekemään monta päivää töitä, että on saanut asuntonsa sellaiseen esittely kuntoon. Pikkuhiljaa todellisuus alkoi kuitenkin iskostua mieleeni ja tajusin, että se on ihan normaalia hänelle. Meidän perheessä siivousjäljestä nipottamisen hoitaa siis mies. Erittäin yleisiä lausahduksia hänen suustaan on "miksei näitä likaisia astioita ei voi heti laittaa koneeseen ruokailun jälkeen", "miten voi olla mahdollista, että koko vaatekaappi on taas levitettynä lattialle" "eikö Lilianin jokaisen syönnin jälkeen voi vaan imuroida, niin ettei ne muruset leviä ympäri asuntoa" ja se yleisin "HUOMENNA PIDETÄÄN KYLLÄ SIIVOUSPÄIVÄ!".

Kuka imuroi myös laattojen alta? (!)
Ei liene kellekään enää yllätys, kumpi meillä siivoaa enimmäkseen. En väitä että itse olisin joku eläin ja pystyisin elämään sotkun keskellä, mutta silti jokapäiväinen siisteyden ylläpito menee yli minun puhtaus kriteereiden. Meillä kaikki extreme siivoukset hoitaa lähes aina mies, näitä ovat muun muassa kylpyhuoneen ja saunan pesu, uunin peseminen sekä pikku tarkat jynssäämiset sieltä minne kukaan ei koskaan edes katso. Minä olen puolestaan vähän suurpiirteisempi ja siivoan vaan ne paikat, mitkä ehkä ulkopuolinen vieras meillä näkee.

Näyttäisi myös vahvasti ainakin tällä hetkellä siltä, että Lilianiin on tarttunut tämä sama tarve siivota ainakun jotain pölyä tai likaa on näköpiirissä. Parasta on, kun hän saa imuroida omalla pikku imurillaan. Tavarat on myös järjesteltävä aina nukkumaan mentäessä omille paikoilleen. Omasta leikkikeittiöstään hän myös pitää hyvää huolta ja muistaa pyyhkiä sen päivittäin. Saa nähdä kuinka kauan sama into jatkuu, mutta me tullaan selviämään aika helpolla, jos näin olisi jatkossakin.

Mutta, eikös se näin ole, että vastakohdat täydentää toisiaan? Ei olisi toimiva parisuhde, jos molemmat olisivat yhtä tarkkoja siivouksen suhteen, sillä yleensä perheessä on vain yksi imuri. Tämä antaakin minulle mahdollisuuden keskittyä siihen oleellisempaan, eli sotkemiseen Lilianin kanssa ja ehkä vähän myös niihin muihin  kotitöihin. Tämä on kirjoitettu kaikella rakkaudella, oot aikamoinen aarre mieheksi! <3 

Löytyykö teiltä miehiä, jotka siivoaa? 

MINÄ

maanantai 18. huhtikuuta 2016

Tajusin etten ole varmaan koko blogin olemassaolon aikana esitellyt itseäni sen ihmeemmin. Ajattelin nyt kuitenkin tehdä lyhyen esittelypostauksen, sillä matkan varrella mukaan on tullut paljon uusia lukijoita, jotka eivät välttämättä ole seuranneet blogia alusta lähtien. Sain myös kunnian liittyä Kaksplussan blogiverkostoon ja toivotan lämpimästi tervetulleeksi kaikki sitä kautta blogini löytävät! 


Olen kohta 27 vuotta (!)

Asun Vantaalla 

Perheeseeni kuuluu lisäkseni 2.5 vuotias prinsessa Lilian ja mieheni Kimmo sekä Milo-kissa

Olen koulutukseltani ravintolakokki ja tradenomi 

Työskentelen palkanlaskijana ja Lilian on reipas päiväkotilainen

Tykkäämme reissailla paljon ja neitikin on päässyt jo kahteen kertaan ulkomaille asti 

Ystävät ovat minulle todella tärkeitä

Haaveilen rivitalosta, mutta vielä ainakin vuosia eteenpäin kotimme on kerrostalossa

Tykkään sisustaa ja laittaa ruokaa, vaikka monen tunnin kokkailut ovat tällä hetkellä aika harvinaista herkkua

Katselen mieluitin telkkarista ja elokuvissa kotimaista draamaa / tosi-tv hömppää

Lempi vuodenaika on kesä

Tykkään myös juhlia 

Rakastan kaikkea makeaa 

Lempi jäätelöni on Ben&Jerrys (kaikki maut kelpaa)

Arjen pieniä luksus hetkiä on vapaa päivät Lilianin seurassa, muutama hetki kahdestaan rakkaan kanssa neidin mentyä nukkumaan sekä välillä pienet irtiotot kavereiden seurassa

Minua ärsyttää toissijaisista asioista nipottaminen, kuten siivoominen

Minut saa ilahtumaan pienet huomionosoitukset arjessa

Minut saa leppymään isolla halauksella ja levyllä suklaata

Bloggaaminen on tärkein oma harrastukseni

Olen kirjoittanut tätä blogia 2.5 vuotta  ja kirjoittelen arkisista asioista mm. liittyen perheeseen, sisustukseen, muotiin ja ruuanlaittoon


Tervetuloa mukaan seuraamaan ja Kiitos, että luet! <3

Lapsimessut 2016

sunnuntai 17. huhtikuuta 2016

Vierailtiin lauantaina lapsimessuilla heti aamusta. Jälleen kerran meidän tavoitteet messujen kiertelystä lyhyässä ajassa osoittautui liian haastelliseksi. Suunnitelmana oli kierrellä parin tunnin aikana lapsimessut ja käydä myös eläinmessujen puolella. Kummassakin kerettiin pyörähtämään, mutta itse en kerennyt katsella juuri ollenkaan messutarjontaa, sillä neidillä oli erilaiset mielenkiinnon kohteet. Suosittelen suosiolla kiertämään taaperon kanssa aktiviteetti pisteitä ja vaatteiden esille asettajat puolestaan ihan omassa rauhassa :D Pikaisen vilkaisun tuloksana kuitenkin messuilla olisi ollut paljon ihania ja mielenkiintoisia näytteille asettelijoita ja shoppailu saldoakin olisin voinut kartuttaa useassa pisteessä. Shoppailu taaperon kanssa on siis ainakin kukkarolle hyvä juttu. 

Lilianin ikäiselle messuilta löytyy jo vaikka mitä. Sieltä löytyi monta pistettä, missä pääsi mm. laskemaan liukamäkeä, keinumaan, piirtelemään, askartelemaan ja tekemään taikahiekasta kakkuja. Liliani olisi myös varmasti kiinnostanut kasvoväri maalaus sekä vesiliukoset kynsilakat. Myös erilaisia esityksiä oli tarjolla lapsille sekä järjestettyä ohjelmaa. 

Pari tuntinen meni siis täysin taaperon ehdoilla ja hänen perässä juostessa. En kerennyt pongailla tuttuja messuväestä, mutta ihana Raparperipolkua pitkin -blogin Nea sattui tunnistamaan meidät. Oli kyllä kiva pikaisesti päästä juttelemaan ja nähdä blogin kirjoittaja ihan livenä! Siitä saa aina ihan toisenlaisen kuvan myös blogin lukemiseen, kun näkee toisen oikeasti. 

Ensi vuonna varmasti lähden uudestaan messuille, mutta ehdottomasti silloin täytyy myös päästä kiertelemään osastoja ihan rauhassa! :) Kuinka moni kävi lapsimessuilla? Tuliko tehtyä löytöjä? 







Aamushow

torstai 14. huhtikuuta 2016

Kellon lyödessä 6 lauantai aamuna kuuluu Lilianin makuuhuoneesta iloinen huudahtus "isii,äitii minä heräsin jo". Parin minuutin kuluttua pirteä tyttö kipittää meidän makuuhuoneeseen "nyt ylös sängystä te kaksi, minua ei väsytä enää yhtään!". Unisin silmin neitiä muistutaan menemään vessaan. Lilian haluaa mennä isojen tyttöjen tavoin pytylle ja haluaa korokkeen sekä "rinkulan". Sekunnin päästä rinkula heitetään pois, kun pytylle on hankala päästä itse, jos se on siinä. Vähän ajan päästä neiti haluaakin potalle, koska ei jaksakaan istua samalla pitäen pöntön reunoista. Pottakaan ei ole kiva juttu, koska se on vauvoilla ja neiti pyytää auttamaan takaisin pöntölle. Samassa kuuluu komento "Ei, äiti minä itse! Äiti auta en pääsekään". Päätän vessakohtauksen tähän, vaikka todellisuudessa tätä saattaisi jatkua vielä tovin verran. 

(C) Meidän Perhe
Seuraavana vuorossa on pukeminen. Lilian haluaa valita itse omat vaatteensa ja kipittää omalle kaapille. Neiti on saanut vedettyä kaikki housunsa ulos kaapista etsiessään niitä lempi housujansa. Seuraavaksi kuuluu tuskahtunut parahdus "minä en yllä ottamaan paitaa!". Saamme valittua mieluisat vaatteet ja Lilian haluaa pukea ne itse. Pian kuitenkin huoneesta kuuluu hysteeristä itkua "Tuu auttamaan, housut ovat väärinpäin". Tämän jälkeen äiti komennetaan jälleen pois, mutta pian kuuluu taas käskevä ääni, sillä kädet eivät löydä hihoihin ja napit eivät mene kiinni. Kun vaatteet on saatu päälle, mutta neidin mielestä paita ei olekaan kiva, joten se pitää riisua pois. Valitsemme uuden paidan, jonka kanssa puolestaan housut eivät sovi, joten valitsemme uudet housut. Toistetaan pukemisoperaatio toiseen kertaan "minä itse, ei onnistu, tuu auttamaan, eikää minä osaan kyllä itsekin!". 

Vihdoin päästään aamupala pöytään. Lilian heittää korokkeensa pois tuoliltaan ja kipuaa itse istumaan ja odottamaan, kun saan tuotua jotain syötävää eteen. Kun ruoka on pöydässä, neiti haluaakin korokkeen, sillä syöminen on hankalaa kun ei yllä tarpeeksi korkealle. Kysyttäessä haluaako hän ruokalapun kuuluu tuhahdus " kyllä minä osaan syödä sotkematta". Menen jatkamaan aamupalan tekemistä ja jonkun ajan päästä kuuluu "ruokalappu tänne! Nyt minä sotkin paidan. Paita pitää ottaa pois!". Otamme likaisen paidan pois ja laitamme ruokalapun päälle. Tämän jälkeen Lilian kyllästyy korokkeeseen, joka pitää saada ehdottomasti pois, sillä haluaa istua samalla tasolla muiden kanssa. Kun aamupala on saatu syötyä vaihdamme jälleen uuden paidan päälle. 

(C) Meidän Perhe
Sitten onkin jäljellä enää hampaiden pesu ja hiuksien harjaus. Kumpikaan ei ole Lilianin suosikkipuuhia, joten neiti juoksee kiljuen karkuun ja väistelee taitavasti hammasharjaa sekä hiusharjaa. Taaperon elämä on täynnä elämän pieniä kriisejä, kun kaikki ei yleensä suju niinkuin itse toivoisi, mutta jokaisen aamun jälkeen kuitenkin päästään leikkimään!

Kuvituksena toimii Meidän Perhe -lehden artikkelista saadut ihanat kuvat.

Minkälaista elämä olisi nyt hoitovapaalla?

maanantai 11. huhtikuuta 2016

Välillä havahdun miettimään minkälaista elämä mahtaisi olla, jos olisin täysipäiväisesti kotona? Olisiko se helpompaa kuin vauva-aikana, kun itkun syytä ei tarvitsisi arvailla? Olisiko se stressaavaa, kun pikku uhmailija osoittaisi julkisilla paikoilla omaa tahtoaan ja karkailisi sinne tänne? 

Luulen, että kotona oleilu olisi kuitenkin suurimmaksi osaksi aika helppoa, JOS saitaisiin täytettyä päivät toiminnalla ja kavereiden näkemisellä. 2,5 taaperon kanssa pystyisi tekemään jo melkeen mitä vaan, mutta edelleen yksi kovasti rajoittava tekijä on päiväuniaika, jolloin pyritään olemaan kotona. Lilianin seurassa on viikonloppuisin hauskaa, sillä kait tuolla uhmiksella on edes pikkaisen ikävä arkisin äidin ja isin seuraa. Yleensä neiti käyttäytyykin mallikkaasti ja leikkii jo omatoimisesti, kun viikonloppu on aikaa vain rauhoittua ja keskittyä omiin leluihin. Tilanne saattaisi olla aika eri, jos ne samat lelut olisivat vastassa arkenakin ja äidin naama olisi suurimmaksi osaksi ainoa aikuinen, joka kieltäisi kaikki hauskuudet. Luulen ettei siis kovin kauaa kestäisi super hyväntuulisuus kotona meillä kummallakaan.  


Minkälaista arki sitten olisi 2.5 vuotiaan kanssa kotona? Ainakin meillä pitäisi olla paljon mammakaveita ympärillä, jotka suostuisivat tapailemaan meitä viikoittain. Ympärillä pitäisi olla myös puistoja, jossa voidaan käydä päivittäin ja mun pitäisi tsempata myös keksimään sisällä monipuolisempaa toimintaa. Mielikuvitus on kuitenkin jo tän ikäisellä aika omaa luokkaa, että neiti kyllä jaksaa kehitellä itsekin jo aika monipuolisia leikkejä. Myös taiteellinen puoli on hallussa ja riittää, kun saa maalit ja erilaisia muita oheistarvikkeita eteensä. 

Kotona ollessa myös erilaisten sääntöjen opettaminen pitäisi olla todella jämäkkää. Mietin välillä pystyykö lapsille opettamaan samanlailla asioita toistan lasten kohtelusta, jos opetus tapahtuu pelkästään kotona. Äidit ovat kuitenkin niin oman lapsensa pauloissa etteivät välillä näe oman lapsen käytöksessä mitään huonoa. Viikonloppuna kauhistelin, kun Lilian olisi tahtonut leikkiä erään vähän vanhemman pojan kanssa puistossa, jonka äiti oli kauempana omien mammakavereiden kanssa. Lilian koitti reippaasti jutella pojalle ja saada tätä innostumaan leikeistä. Mutta mitä tekee poika? Repii ja heittää pari kertaa Lilianin lempi nuken alas kiipeilytelineeltä, jonka jälkeen vielä nousee koko painollaan seisomaan neidin jalan päälle, jonka jälkeen vielä tönii häntä. Lilian on tapahtuneesta vaan järkyttynyt ja haki hyväksyntää sille ettei toisen kädestä voi repiä leluja. Minulle tuli tästä todella paha mieli. Toivon, että pojan äiti pitäisi kunnon puhuttelun siitä miten toisia voi kohdella. Olen kuitenkin realisti ja tiedän, ettei Liliankaan ole mikään enkeli. Hän osaa olla myös ilkeä, mutta kyseessä on aina tutut kaverit, joita hän haastaa toiminnallaan. Toki tämäkään ei ole ok, jos toiselle tulee paha mieli. Onneksi nämä pienten lasten väliset kahinat ovat vielä pieniä asioita, jotka häviävät samantien mielestä. Vaikka äidin mielessä nämä pysyvät vielä pitkään.


Henkisesti kotona oleminen oli minulle vauva-aikana raskasta ja sitä se olisi myös taaperoikäisen kanssa. Nyt ongelmiin on yleensä selkeä syy, mutta stressaavaa raivokohtauksista tekisi se asia ettei niissä ole yleensä mitään järkeä ainakaan äidin mielestä. Nyt kun vietän päivät töissä, on myös raivareiden sietäminen kotona on helpompaa. Olen huomannut, että en enää hermostu juurikaan neidin tempuista ja tämä taktiikka toimii myös siinä suhteessa, että Liliankin yleensä lopettaa kiukuttelut nopeammin. Minun on vaikea käsittää kuinka nää mini-ihmiset osaavat lukea kaikki ajatukset ja tietävät kyllä täsmälleen mitenkä äidin ja isin saa hermostumaan. Välillä on myös mahdotonta yrittää pitää pokkaa, kun neiti 2v heittää ihan hävytöntä juttua. En sitten tiiä mistä se sellaisia aina oppii... Eiköhän näistä silti kasva ihan kunnon aikuisia, kunhan vaan rakkautta ja rajoja annetaan sopivassa suhteessa. 

Odotan jo innolla tulevaa kesää jolloin pääsen taas viettämään aikaa kaksistaan neidin seurassa. Viime lomasta minulla onkin jo liian pitkä aika... 

Meidän perhe haastattelu

perjantai 8. huhtikuuta 2016

Satuitteko pongaamaan meidät tällä viikolla Meidän perhe lehdestä? Jokin aika sitten sähköpostiini oli ilmestynyt mielenkiintoinen yhteydenotto lehdestä, jossa kysyttiin halukkuutta lähteä mukaan juttusarjaan, jossa käsiteltiin kolmen eri perheen nukkumistottumuksia ja tottakai me lähdettiin innolla mukaan! Tämä olikin ensimmäinen kerta, kun joku oikeasti haastatteli lehtijuttua varten. Kokemuksena tämä oli aika jännä, mutta ikimuistoinen. Saatiinpahan muistoksi oikea artikkeli meidän perheestä, joka voidaan näyttää Lilianille hänen kasvaessaan. 

Artikkelin idea on myös mielenkiintoinen, sillä siinä pääsee tutustumaan kolmeen täysin eri perheeseen. Oli mielenkiintoista lukea miten toisilla nukkuminen tapahtuu täysin päinvastaisesti ja välttämättä nukkuminen ei suju ihan suunnitellusti. Myös meillä nukkuminen on aiheuttanut monia kriisin paikkoja, sillä nukkuminen on tuottanut vaikeuksia nukuttamisesta lähtien. Meillä perhepeti ei koskaan ole toiminut sen takia, että me kaikki tarvitsemme sen oman tilan nukkumiseen, joten myöskään Lilian ei ole koskaan ollut mikään kainalossa nukkuja ja jo parin kuukauden ikäisenä potki minua kaueammaksi. Sen jälkeen, kun tajuttiin laittaa neiti omaan sänkyynsä, joka sijaitsi kiinni meidän sängyssä laita irroitettuna rauhoittui turha pyöriminen ja äheltäminen unessa. Myös se paransi yöunia, kun siirrettiin tyttö vuoden iässä kokonaan omaan huoneeseensa, koska tämän jälkeen ei enää toisen äänetkään häirinneet ketään osapuolta. Kokonaan yöllisiä herätyksiä nämä eivät kuitenkaan vieneet pois, sillä ihan lopullisesti meillä rauhoittui yöt vasta, kun tajuttiin ottaa tuttipullo pois neidin käytöstä. 


Kokokaan kiellettyä aluetta vanhempien sänky ei kuitenkaan ole. Lilian kömpii meidän sänkyyn aina kipeenä ollessaan ja välillä, kun herää öisiin painajaisiin. Tapaa yhdestä nukkumisesta ei kuitenkaan koskaan olla haluttu tehdä, sillä se tarkoittaa aina sitä, että toinen vanhemmista nukkuu sohvalla. Sohvalla olijalla on siis ainakin mahdollisuus saada jonkunlaiset yöunet, koska Lilian ei oikeastaan malta nukkua meidän vieressä. Vaikka olisikin ihanaa nukahtaa pienen tuhisijan viereen ja välillä niin tehdäänkin, on silti öisin se oman tilan tarve kova kaikkien osalta. 

Nykyään myös nukuttamis vaihe on kokenut suuren muutosvaiheen. Aikaisemmin istuttiin Lilianin vieressä siihen asti kunnes uni tuli, mutta nykyään poistutaan huoneesta iltasadun ja lukuisten hyvänyön suukkojen jälkeen. Tällä tavoin säästetään illalla äidin tai isin hermoja, joka joutui aikaisemmin istumaan lähes koko illan neidin yrittäessä saada unen päästä kiinni. Tämäkin muutos oikeastaan kävi helposti, sillä yksi ilta vaan päätiin, että kerron Lilianille, että iltasadun jälkeen äiti silittää vähän aikaan, jonka jälkeen Lilian käy KILTISTI YKSIN nukkumaan ja näin tapahtui. En tajua miksei kokeiltu tätä järjestelmällisesti jo paljon aikaisemmin. Ylipäätään pelkän puheen voima on tällä hetkellä todella suuri ja parhaiten neidin saa tottelemaan ensiksi rauhoittamalla tilanteen, ottamalla syliin ja keskustelemalla asiasta. 

Minkälaiset nukkumisjärjestelyt toimivat teidän perheessä? 



Niin myötä kuin vastoinkäymisissä

tiistai 5. huhtikuuta 2016

Eilen tuli kuluneeksi kaksi vuotta siitä, kun sanoimme tahdon maistraatissa parin todistajan läsnäollessa. Vieläkään en ole saanut tuota miestä innostumaan ajatuksesta järjestää oikeen kunnon hääjuhlat, mutta eiköhän sellaistenkin aika vielä joku päivä tule. Kaksi vuotta on mennyt hurjaa vauhtia ja tapahtumia on ollut matkan varrella monenlaisia. Varmaan kenenkään lapsiperheen arkea ei voi koskaan kutsua tylsäksi ja ylä- ja alamäkiä mahtuu joka lähtöön. Sopeutuminen uusiin rooleihin äitinä ja isänä luo omat haasteensa, mutta siinä samalla olisi pyrittävä myös pitämään yllä keskinäistä parisuhdetta. Meidän parisuhde on edennyt todella nopealla aikataululla, joten ensimmäiset yhteiset vuodet ovat kuluneet raskauden ja vauva-arjen keskellä. Ensimmäisiin vuosiimme on mahtunut onnen hetkiä siitä, kun näimme pienen ihmisen alun ensimmäistä kertaa ultrissa ja vähän myöhemmin saimme tämän maailman suloisen tytön myös syliin. Vuosiin on myös mahtunut paljon huonosti nukuttuja öitä, stressiä, ahdistusta ja kateutta, mutta myös kahdenkeskisiä hetkiä ja omaa aikaa jolloin on pystynyt vaan rentoutumaan. 

Meille on ollut aina tärkeää myös se kahdenkeskinen aika. Tämä on tarkoittanut mm. sitä, että ollaan haluttu rauhoittaa meidän sänky aikaisesta iästä lähtien pääsääntöisesti pelkästään meille. Näin yöunet ovat sujuneet rauhallisemmin, kun on pystynyt käpertymään toisen kainaloon ilman, että joku on potkimassa toisella puolella. Kahdenkeskistä aikaa ollaan myös järjestetty säännöllisesti Lilianin yökyläreissuilla, jolloin oikeasti ollaan pystytty vaan rauhoittumaan ja nauttimaan toistemme seurasta. Pidän tätä yhteistä aikaa todella tärkeänä, sillä arjen keskellä on todella vaikea välillä nähdä sitä ihmistä isäroolin takana. 


Yleisesti ottaen parisuhde on varmaan aika monella kovilla vauvavuoden aikana. Tunteet ovat molemmilla pinnassa ja pienetkin asiat saattavat ärsyttää. Mies saattaa olla turhautunut tullessaan kotiin huomatessaan että koti on kuin pommin jäljeltä. Nainen saattaa olla kateellinen, kun mies pääsee joka päivä pakoon kaaosta kotona ja tämän lisäksi vielä rentoutumaan kavereiden kanssa viikonloppuisin samaan aikaan, kun ite on jumissa vauvan kanssa. On tärkeää muistaa, että äiti ja isi tarvitsevat molemmat sitä omaa aikaa. Joillekin riittää pelkkä kävelylenkki hiljaisuudessa rentouttamaan mielen arjen kriiseistä. Oman ajan viettämiseen on annettava rohkeasti tilaisuus myös miehen toimesta, jolloin äiti voi hyvillä mielin päästä irroittautumaan arjesta ilman huolta vauvan pärjäämisestä. En olisi voinut toivoakaan parempaa isää Lilianille, sillä ikinä minun ei ole tarvinnut huolehtia neidin pärjäämisestä isin hoivissa. Isi, joka osaa ottaa oman osuuden vastuun lapsen hoidosta on varmasti jokaisen naisen unelma. Vastavuoroisesti myös isit tarvitsevat niitä irtiottoja ja vapaa iltoja töiden jälkeen.  Ihan kaikkia ikäviä ajatuksia ei myöskään aina ole tarpeen jakaa toisen kanssa, vaikka kuinka ärsyttäisi toisen likaiset sukat pesukoneen päällä tai hiustuppo viemärissä. 

Yksi asia on, mikä aina meinaa unohtua meiltä on hetkessä eläminen. Monesti havahdutaan siihen, että stressataan sellaisista asioista jota ehkä tulee vastaan kuukauden tai vuoden päästä. Meillä on asiat tällä hetkellä todella hyvin. Meillä on ihanin tyttö, oma koti, hyvät työpaikat, paljon rakkaita ympärillä ja kaikki ovat terveitä. Tässä hetkessä on ihana olla ja jakaa arki rakkaani kanssa. 

Miten teillä hoidetaan parisuhdetta arjen keskellä?

Oma Koti ♡ Olohuone & Keittiö + arvonnan voittaja!

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Viimein pääsette kurkkimaan meidän ensimmäiseen omaan kotiin, jonne muutettiin joulukuussa. Pieniä sisustus haaveita ja projekteja on ollut käynnissä koko ajan, mutta nyt koti alkaa näyttämään aika valmiilta ainakin olohuoneen ja keittiön osalta. Mitään isompaa remonttia meidän ei onneksi tarvinnut tänne tehdä, vaan riitti pelkästään seinien maalaus, sillä koti oli jo ennestään hyvässä kunnossa. Ensimmäiseen omaan kotiin haluaa toki tuoda just ne jutut mitkä istuu sinne parhaiten, joten ollaan ostettu tänne jonkun verran uusia asioita ja luovuttu vanhoista. 

Olohuone ja keittiö ovat samaa huonetta, joka tekee heti tilasta avaran. Myöskään isomman porukan ollessa kasassa ei tarvitse huudelle olohuoneen ja keittiön välillä. Tämä oli meillä asunnon hankkimisen kannalta yksi tärkeimmistä kriteereistä. Olohuoneessa meillä on iso ja tilava sohva, jossa mahtuu löhöämään iltaisin koko porukalla. TV:n kanssa tehtiin sellainen ratkaisu, että luovuttiin kokonaan tasosta ja kiinnitettiin se seinälle. Ilman tv-tasoa olohuone on aika autio, joten löysin tilalle ihanan penkin Jotexilta, joka tuo lisää istumatilaa, mutta tarvittaessa toimii myös pöytänä tai kukkien vaikka alustana. Lilianin mielestä penkki on oikeasti lasten pöytä, joten lasten juhlissa varmasti pienten herkut saa kätevästi siihen esille. Meillä ei myöskään ole pitkään aikaan ollut olohuoneessa sohvapöytää, sillä yleensä se on vaan leikkien tiellä. Niinkuin varmasti meidän(kin) kodista näkyy, niin luotetaan pitkälti Ikean tuotteisiin, sillä musta maljakko oksineen on sieltä, sekä lipasto, lampaan talja ja valkoinen peitto. Ihanat metalliset kello ja säilytyskori ovat puolestaan Kodin1: stä. Sisustus on meillä todella simppeliä, eikä hirveesti ylimääräistä tavaraa ole esillä. Tuon miehen siivous intoilu näkyy siis aika hyvin meillä :D Lilianin kaikki lelut on päivän päätteeksi aina sen omassa huoneessa, vaikka hän välillä toki kuljettaa niitä myös ympäri asuntoa. Lilian on perinyt tuon siivous intoilun isältään, joten siivoaa yleensä kaikki lelut takaisin paikalleen jokaista palapelin palaa ja legoa myöten.



Paras asia keittiössä on, että nyt sinne mahtuu iso 6 henkilön pöytä ja tarvittaessa siitä löytyy paikkoja ainakin kahdeksalle. Tykätään kutsua paljon kavereita kylään, joten nyt mahdutaan yleensä aina suurimmaksi osaksi saman pöydän ääreen kaikki kerralla. Ollaan luovuttu myös kokonaan syöttötuolista, sillä Lilian haluaa aina istua muiden seurassa samassa tuolissa. Nykyään neidillä on käytössä auton korokeistuin. Keittön pöytä on ostettu Askosta ja tuo ihana lamppu puolestaan löytyi Kodin 1:stä. 



Tälläinen olohuone+keittiö yhdistelmä meiltä löytyy. Nyt vaan odotellaan toukokuussa olevia tupareita, niin päästään juhlimaan myös uutta kotia! 

Tähän loppuun vielä ilmoitan lapsimessu arvonnan voittajan. Arpoja oli yhteensä huikeat 85 kpl ja arvonnassa käytin apuna tuttua random.org -palvelua. Voittajaksi selviytyi numero 79, eli Suvi laitan sinulle sähköpostia! :) 
Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan