Slider

Taaperon aurinkolasit: Julbo Looping 2

maanantai 29. kesäkuuta 2015

Tänään lähdettiin Lilianin kanssa ulkoilemaan oikeen ajan kanssa, sillä pidin vielä yhden vapaapäivän, niin että neiti pääsi kunnolla toipumaan kovasta kuumeesta. Ajatuksena oli ottaa hienoja kuvia järkkärillä ja kerkesinkin ottaa monta upeaa otosta, kunnes huomasin, että eihän mulla ole edes muistikorttia koko kamerassa! Niin tyypillistä :D 

Tän postauksen kuvituksena toimii siis kännykällä otetut kuvat meidän aurinkoisesta päivästä. 


Postaus idea neidin aurinkolaseista on roikkunut jo pitkään mielessä, sillä sopivia laseja ei ole tahtonut millään löytyä. Nyt, kun Lilian omaa jo vahvan oman mielipiteen, niin ihan kaikenlaisia laseja neiti ei enää kelpuuta päähänsä. Tän sain oppia kantapään kautta, kun olin tilannut mielestäni tosi näyttävät valkoiset Retro Banzit, jossa oli takana remmi. Sain hylätä nämä lasit heti alkuunsa. En tiedä oliko vika värissä, remmissä vai mallissa muuten, mutta Lilian tuntui kelpuuttavan päähänsä vain Lindexin pinkit lasit timanteilla, jotka eivät pysyneet päässä muualla kuin rattaissa.


Googlettelun seurauksena löysin sitten mielestäni täydelliset lasit Lilianille: Julbo Looping! Ne Lilian pystyy laittamaan ite päähänsä (mikä on se tärkein ominaisuus) ja ne pysyy päässä vauhdikkaammassakin menossa. Väritykseltään ne on pinkit ripauksella vaaleansinistä.Nämä on myös erittäin kestävät, sillä niitä voi vääntää ja heitellä vaikka kuinka paljon ja silti ne säilyttää muotonsa. Muotoiluun en ollut ensisilmäyksellä ihastunut, mutta Lilianin päässä nyt ei mikään voi vaan näyttää rumalta! 


Lilian ei ollut yhtään ihastunut myöskään näihin laseihin ensisilmäyksellä. Edelleen neiti kelpuutti vain ne pinkit timantti lasit. Sitten koitti kuitenkin ensimmäinen aurinkoinen päivä päiväkodissa, jonne Lilian sai matkaan nämä uudet lasinsa ja siitä lähtien näitä on ollut vaikea saada enää pois Lilianin päästä. Ryhmäpainostus siis toimii! :D


Itse olen nyt super tyytyväinen, että kesäksi löytyi sellaiset lasit mitkä pysyy hyvin tuon vauhti mimmin matkassa! :)

Minkälaisia laseja teidän taaperoilta löytyy?

Kuumeilua

lauantai 27. kesäkuuta 2015

Torstaina sain puhelun päiväkodista, Lilianille oli kesken aamupäivä touhujen alkanut nousemaa kuume. Tämä oli siis toinen kerta puolen vuoden sisään, kun lähdin töistä ja hain tytön takaisin kotiin lepäilemään. Luulin, että kyseessä oli jälleen kerran joku pikku kuume, joka ei tyttöä ihmeemmin lannista, mutta saavuttua päiväkodille oli neiti jo ihan veto pois ja nukkui päiväkodin tädin sylissä. Koko torstai päivä meni siis enemmän tai vähemmän sohvalla tai sängyssä.

                              

Lilian ei koskaan oikeestaan ole ollut aikaisemmin ihan oikeasti kipeänä. Tällä tarkoitan sitä, että se olis niin kipeä, että on ihan tyytyväinen, kun saa vaan katsella telkkaria sohvalla tai halia sängyssä. Alkuun tämä oli jokseenkin hellyyttävää, sillä on ole nähnyt toista niin hempeenä. Loppupäivästä tämä alko olla kuitenkin jo huolestuttavaa, sillä neiti ei enää jaksanut muuta kuin makoilla. Kuume kohosi 40 asteeseen ja oisin varmasti ite ollut paljon pahemmassa jamassa, mutta en ole tottunut näkemään Liliania niin avuttomana. Ne pari kertaa, kun neidille on noussut pikku kuume niin se on juossut ympyrää samalla energialla mitä muutenkin. Soitin siis jopa päivystykseen kysyäkseni onko normaalia, että lapsi voi väsähtää niin. 

                               

Kuume jatkui vielä eilisen päivän ja tämän aamun. Päiväunien jälkeen olisin ollut valmis jo lähtemään päivystykseen, mutta kuume ei ole noussut enää ja eilen ja varsinkin tänään Lilian on jo ollut reippaana. Olen myös pari päivää tiiviisti googletellut eri syitä yhtäkkiseen kuumeeseen ja oireet viittaavaat vauvarokkoon, vaikka mitään ihottumaa ei ole vielä tullut. Todennäköisimpänä kuitenkin pidän sitä, että Lilian oli ulkoillut päiväkodissa keskiviikkona sateella ja kastunut yhtä sukkaa lukuunottamatta täysin läpimäräksi! Ymmärrän, että päiväkodissa on tapana ulkoilla melkeen säässä kuin säässä, mutta keskiviikkona mielestäni oli todella kurja sää täällä ja melkein satoi kaatamalla, joten edes sadevaatteet tuskin auttavat tälläisellä kelillä. Todella harmillista, jos tälläisen takia pikku neiti sairastui. 

Kuume yleensä vie myös kaiken ruokahalun pois ja täällä on parina edellispäivänä maistunut vaan muutama hedelmän pala ja litroittain maitoa. Positiivista on se, että ainakaan ei ole huolta etteikö nestettä menis tarpeeksi, sillä koko ajan on maitoa, vettä tai mehua käsillä. Tänään olin super iloinen, kun Lilian suostui jo syömään jonkun verran jäätelöä! Myöskään jäätelö ei siis ole maistunut, joka on aika huolestuttavaa. Tämän jälkeen illemmalla maistui jo lähes kokonainen smoothie juoma, pala leipää ja keksiä. Olen siis täyttänyt kaapit Lilianin herkuilla toiveena siitä, että jotain edes saisin menemään alas juomien lisäksi. Toivotaan nyt, että seuraava yö olisi jo kuumeeton ja huomenna ehkä päästäisiin jo käymään ulkoilmassakin! :) 

Juhannus juhlaa

maanantai 22. kesäkuuta 2015

Juhannuksena juhlittiin myös veljen valmistumista ravintolakokiksi. Jonkun verran herkkuja oli siis tarjolla kahvipöydässä. Pöydästä löytyi kylmäsavulohi tartaria, kinkkuvoileipäkakkua, muffinseja, lakka-mansikka täytekakkua, pullaa ja minun tekemiä wiener nougat keksejä. Vastasin henkilökohtaisesti myös voileipäkakun koristelusta ja mielestäni tälläiselta amatööriltä ihan mainitsemisen arvoinen suoritus. 

Liliankin sai herkutella koko reissun ajan kunnolla ja tämän takia ei muu ruoka maistunutkaan muutamaa perunan palasta lukuunottamatta ollenkaan. Taitaa neiti jo nyt olla varsinainen sokeri hiiri, kun koko reissun ajan sanavarasto oli täynnä sanoja "kakku" ja "keksi". 




Päivällä tarkeni ulkona olla jo mekot päällä ja saatiinkin muutama kiva kuva otettua meidän juhla asuista. Olin sattumalta löytänyt kirpparilta aika saman tyyliset mekot itselleni ja Lilianille ja nyt ne pääsivät käyttöön. (Viime kirppari reissu oli muutenkin todella menestykäs ja Lilianille löysin yhdestä pöydästä vaikka mitä kivaa!)





Toivottavasti saataisiin pian nauttia oikeen kunnon kesä helle päivistä ja päästäisiin käyttämään kesävaatteita ihan kunnolla!

Tyttö landella

sunnuntai 21. kesäkuuta 2015

Vietettiin juhannus viikonloppu maaseudulla ja tästä on luvassa aika reippaasti kuvia seuraavassa postauksessa. Viikonloppu meni todella nopeasti ja oli jälleen ihana nähdä kuinka paljon Lilian tykkäsi, kun pääsi ulkoilemaan ja tekemään erilaisia asioita.

Ehkä se kaikista kauhistuttavin asia, ajomatka, sujui tällä kertaa suht kivottomasta,  vaikka menomatkalla Lilian nukkui VAIN puoli tuntia ja tulomatkalla ehkä max tunnin! Käsittämätöntä, sillä olen aina kuvitellut, että autossa lapset nukkuu, mutta ei näköjään tämä yksilö :D Tästäkin huolimatta kuitenkin  kovin suuria hermostumia ei koettu matkan aikana.


Perillä kohteessa ei päästy nauttimaan helteestä, mutta onneksi sentään ei satanut kuin hetken verran, joten päästiin touhuamaan uudelle hiekkalaatikolle, keinumaan ja ihmettelemään lehmiä ja kissoja. Tällä kertaa Lilian ei pelännyt enää ollenkaan lehmiä ja oli rohkeasti antamassa niille heinää sekä silittämässä. Suusta kuului riemun kiljahduksia, kun pienet vasikat tulivat tekemään lähempää tuttavuutta ja nuolasemaan pikkuisen takista.  





Kaikista mieluisin puuha tällä kertaa oli kuitenkin kukkien kastelu omalla pikku kastelukannulla. Tämän aktiviteetin parissa Lilian olisi voinut jatkaa vaikka koko päivän ja kastelukannu tulikin täytettyä yhä uudestaan vedellä.


Huomasin vasta reissussa, että Lilianilla on yhteensopivat kumpparit ja takki! Aika ihastuttava näky oli super touhukas neiti koko pinkeissä asusteissaan <3 Ihan käsittämätöntä myös miten paljon virtaa tuollaisessa mini ihmisessä riittää, sillä koko viikonloppu mentiin olemattomilla  päikkäreillä ja normi yöunilla ja touhua sekä juttua riitti koko päiväksi. Tänä iltana kuitenkin väsy iski ennätys ajassa ja Lilian lähes nukahti syöttötuoliinsa! Tälläistä ei ole kyllä tapahtunut ikinä! Huomenna kuitenkin on taas päivä uusi ja päästään vielä Lilianin kanssa nauttimaan yhdestä vapaapäivästä :)


Seuraavassa postauksessa vielä jatkoa tähän sekä juhlatunnelmaa :)

Miten teidän juhannus sujui? :)

Päiväkoti kesällä

torstai 18. kesäkuuta 2015

Päiväkoti on hiljentynyt suuresti heti kesäkuun alkaessa. Moni on aloittanut jo kesälomat ja muutamat ovat koko kesän lomalla hoitopaikka takuun avulla. Kadehdittavaa, että jotkut pystyvät lomailemaan KOKO kesän, mutta myös todella hienoa, että tälläinen hoitopaikka takuu on mahdollista ja oma hoitopaikka säilyy vaikkapa kesän tai uuden perheen jäsenen myötä. Päiväkodit hiljenevät kokonaan heinäkuun koittaessa ja toimintaan jää vain päivystävät päiväkodit.


Meillä valitettavasti ei ole koko heinäkuulle lomia tiedossa ja Lilian joutuu siis totuttelemaan uuteen paikkaan heti heinäkuun alussa. Harmikseni vielä Lilian joutuu tutustumaan kahteen eri paikkaan, sillä kaikki lapset eivät mahdu koko heinäkuuksi samaan paikkaan, joten Lilian on ensimmäisen viikon eri päiväkodissa kuin heinäkuun viimeiset kaksi viikkoa. Kaksi viikkoa heinäkuusta Liliankin lomailee, kun Kimmolla on lomaa. Ensimmäisen viikon paikassa onneksi mukana on tuttu hoitaja, mutta viimeiset kaksi viikkoa heinäkuusta täysin uudessa paikassa ei ole ketään tuttua hoitajaa ryhmästä. Voin vaan kuvitella, että parin viikon lomailun jälkeen tämä on varmasti pienelle tytölle kova shokki. Ja ehkä vielä kovempi shokki jo nyt  stresaavalle äidille. 


Kesän päiväkoti pyöritys sattuu muutenkin vähän ikävään väliin, kun viimein voi sanoa, että Lilian on tottunut päiväkoti elämään. Nyt neiti on mennyt parisen viikkoa todella reippaasti aamusin leikkimään muitten kanssa niin innokkaasti, että en melkeen ole kerennyt vaatteita riisua häneltä. Aikaisemmin yleensä leikkeihin mentiin sylin kautta, mutta nyt kävellään suoraan lelujen luokse. Viikon päästä rohkeuden löytäminen on aloitettava taas alusta, mutta toivotaan, että Lilian ottaa reippaasti vastaan uudet haasteet! 

Turvaudutaanko teilläkin päiväkotien päivystykseen vai saatteko lomailla koko heinäkuun? :)

Taapero taidetta ja juhlaa

sunnuntai 14. kesäkuuta 2015

Tänään päästiin juhlimaan Lilianin serkun 1-vuotis synttäreitä, joten päätettiin askarrella Lilianin kanssa synttäri sankarille itse kortti. Idean tähän olen muistaakseni pongannut vähän aikaa sitten Minnan Harmaa ja muut iloiset värit blogista. Nyt kun lähestytään hurjaa vauhtia jo 2-vuotta, niin askartelukin alkaa luonnistua ilman suurempia sotkuja. Olin itsekin yllättänyt miten siististi Lilian painoi nuo sydämet paperille ja miten innoissaan neiti oli koko touhusta, vaikka päikkäriaika oli jo käsillä. Paperiin pääsi yksi extra punainen sydän ennen kuin väriä kerettiin lisätä leimasimeen, kun Lilian oli niin innoissaan touhusta ja kuului vaan "lisää" ja neiti paineli uuden sydämen paperiin. 


Tähän hommaan tarvittiin siis vaan sormivärejä, paperia ja peruna, joka toimi leimasimena. 


Päikkäreitten jälkeen suunnattiin itse juhliin. Tarjolla oli ihan super hyviä herkkuja ja Liliankin sai osansa. Ehkä suurin mainitsemisen arvoinen asia tässä alla olevassa kuvassa on se, että ise kakun on leiponut synttäri sankarin isä! Aika huikee suoritus, mutta tästäkään huolimatta en uskalla ehkä luovuttaa mun miehelle leivonta vastuuta enskään kerralla.


Lilian käyttäytyi hienosti koko ajan, vaikka pieni hermostuminen tuli siinä vaiheessa, kun kakku ei tullut tarpeeksi nopeasti tarjoiltavaksi. Paikalla oli myös muita lapsia, joten leikkikavereita riitti, vaikka suurimman huomion Lilian antoikin mummille, jota Lilian onkin ikävöinyt koko viikon. (Tällä viikolla en ookaan muuta kuullut kuin vuoron perään "isi" ja "mummi"). Paikalla oli myös pari nuorempaa poitsua, jolle toisista ainakin Lilian kävi antamassa reippaasti haleja. Ehkä maailman suloisinta on, kun Lilian on todella kova halailemaan/pussailemaan/silittämään muita lapsia. Valitettavasti tälläinen käytös yleensä pelästyttää muita lapsia. 


Tälläisissä lapsi juhlissa on kyllä todella kiva käydä, sillä ne on aina iloisia tapahtumia. Lapset pääsee ihmettelemään paljon uusia leluja ja toki tarjolla on yleensä herkkuja! Aika jännä ajatus, että kesän jälkeen meilläkin vietetään taas synttäreitä.


ps. yhteiskuvan ottaminen nykyään on muuten tooooodella haastavaa ja tämä on paras niistä 100 eri otoksesta :D


Marenkinen raparperi-mansikkapiiras

lauantai 13. kesäkuuta 2015

Alku kesän ehdottomasti yksi suosikki herkku on raparperipiirakka! Nyt jaankin yhden hyväksi todetun reseptin myös teidän kanssa. Valmistin tätä viime viikonloppuna siskon ja hänen miehensä vieraillessa meillä ja hyvin tuntui maistuvan heille. Resepti on peräisin Hellapoliisin sivuilta, joka on ahkerassa käytössä ja inspiraation lähteenä aina perus arkiruokiakin miettiessä. Tämän reseptin satuin pongaamaan etsiessäni hieman erilaisempaa reseptiä raparperipiirakkaan. Omasta mielestä ainakin tällä reseptillä saa aikaan todella maistuvan leipomuksen ja mansikat ja marenki tuomat mukavasti lisä makeutta piirakkaan. Ne täydentävät kivasti raperperin hapokasta makua. Ei muutakuin testailemaan esimerkiksi juhannus pöydässä :) 

Marenkinen raparperi-mansikkapiiras

n. 10 annosta


Pohja:
150 g margariinia tai voita
1 dl ruokokidesokeria
1 muna
3 dl vehnäjauhoja 
1 tl leivinjauhetta


Täyte:
4-5 dl raparperipaloja
200 g mansikoita
Ruokosokerisiirappia maun mukaan
1 tl Vaniljasokeria


Marenki:
3 munan valkuaista
1 1/2 dl Siro sokeria


Vaahdota rasva ja ruokokidesokeri, lisää muna vatkaten.
Sekoita vehnäjauhot ja leivinjauhe sekaisin ja lisää taikinaan.
Taputtele taikina halkaisijaltaan 24-26 cm piirasvuoan pohjalle ja reunoille.

Mittaa raparperipalat kattilaan ja kiehauta, kunnes ne hieman pehmenevät. Ota pois liedeltä ja sekoita joukkoon mansikat ja ruokosokerisiirappia makusi mukaan, mausta vaniljasokerilla.
Kaada seos piiraspohjan päälle.
Kypsennä 200 asteessa 15-20 minuuttia, kunnes pohja on kypsä.

Nosta uunin lämpötila 250 asteeseen sillä välin, kun valmistat marengin.

Vaahdota valkuaiset valkoiseksi vaahdoksi, lisää Siro sokeri vähissä erissä koko ajan vatkaten.
Levitä marenkivaahto ilmavasti piiraan päälle.
Käytä uunissa minuutin-parin ajan, kunnes pinta saa hieman väriä.

Tarjoa hieman jäähtyneenä!


Uusi työpaikka

torstai 11. kesäkuuta 2015

Voisi sanoa, että tämä on jo kolmas työpaikka puolen vuoden sisällä, sillä työtehtävät ovat muuttuneet tänä aikana jo kolmeen eri otteeseen. Ei tietenkään mikään ihanne tilanne palata työelämään, sillä uusien työtehtävien oppiminen vie aina valtavan määrän energiaa. Viime viikolla alkoivat siis kesätyöt henkilöstöpalvelusihteerinä ja nyt voin jo sanoa, että työtehtävät ovat miljoona kertaa mielekkäämpiä edellisiin verrattuna. Uusi työpaikka tuo kuitenkin tullessaan paljon ylimääräistä stressiä ja väsymystä, kun pitää yrittää oppia uuden paikan tavoille ja antaa positiivinen itsestä kuva heti ensimmäisistä päivistä lähtien. Viime viikko olikin todella raskas ja töitten jälkeen olisi voinut käydä heti nukkumaan. Myös tämä viikko on tuntunut erityisen raskaalta jälleen sen takia, kun mies on ollut 24/7 töissä, mutta ehkä jo ensi viikolla oltaisiin kaikki hieman virkeempiä iltasinkin.

6.30am

Nykyisella työpaikallani siis lasketaan palkkoja, joten työtahti on todella hetkistä, sillä eri palkanmaksu päiviä on neljä kuukaudessa. Ihan ymmärrettävää siis, ettei ihan koko ajan perehdytystä erilaisiin tehtäviin ole tarjolla, mutta olen kiitollinen kaikesta mahdollisesta opista mitä voin oppia tästä paikasta. Työtehtävät ovat kuitenkin ovat opettaneet kuitenkin jo tähän mennessä paljon enemmän mitä aikaisempi työharjoittelu jakso yhteensä. On myös mielenkiintoista istua tällä hetkellä samassa huoneessa sellaisen henkilön kanssa, joka on tehnyt yli 20 vuotta tätä hommaa. Hänen tapana on selostaa jokainen tekemänsä työ aina yksityiskohtaiseksi, joten joka päivä oppii paljon palkkahallinnosta. Ainakin tällä hetkellä tuntuu, että tätä voisi tehdä tulevaisuudessa, sillä työ on hektistä, tarkkaa ja siinä vaaditaan laskutaitoa sekä työ sisältää todella paljon myös asiakaspalvelua. Työ on toki myös erittäin stressaavaa ja välillä saattaa joutua näkemään surullisiakin kohtaloita, kun on ihmisten työsuhteista ja sairaslomista kyse.

Tämä kesähomma kestää mulla siis vaan heinäkuun loppuun asti, joten koko ajan joudun jälleen etsimään uutta työpaikkaa. Onneksi kuitenkin nyt on sellanen paikka missä oikeasti oppiikin jotain ja tämän työkokemus varmasti helpottaa löytämään jatkossa töitä. Tai sitten, jos kävis niin hyvä tuuri, että tuolta avautus pitempi aikaisempi paikka! :)

Huippua, kun saa lähteä vihdoin hyvillä mielin töihin tietäen, että siellä odottaa paljon uutta opittavaa. Ennen kaikkea työllä mitä siellä teen on jokin tarkoitus! Unohtamatta kuitenkaan sitä parhainta osuutta päivästä, kun saa laittaa työpaikan oven kiinni ja kiirehtiä hakemaan alla olevan neidin kotiin <3

Iso tyttö

sunnuntai 7. kesäkuuta 2015

En lukeudu niihin äiteihin, joille olisi jäänyt vauva vaihe päälle, vaan innolla odotan sitä, että neiti kasvaa tuostakin vielä. Joitain vauva juttuja meilläkin vielä harrastetaan ja niihin lukeutuu muun muassa tuttipullo sekä liian useana yönä maidon juominen. Eilen saatiin kuitenkin heitettyä vessassa ollut hoitoalusta roskiin, vaikka mieheltä luonnistuu aika huonosti vaipan vaihto kävelevän kohteen kanssa :D Minä saan kuulemma tästä lähin vaihtaa kaikki vaipat, kun se on kuulemma nykyään ihan liian vaikeaa :D Elettelen kuitenkin toivetta, että kesän tullen opittaisiin ainakin päivisin käymään potalla aina hädän yllättäessä niin saatas vaippojen kulutusta minimoitua.
Tämän kesän tavoitteet on siis päivä kuivaksi harjoittelu, tuttipullon pois jättäminen sekä itse syöminen siististi. Itse syöminenkin on jo todella sujuvaa ja Lilian osaa jo lusikoida kaikki keitotkin itse, mutta temperamentin kanssa on harjoittelemista, sillä välillä koko lautanen saattaa päätyä lattialle, jos yhtäkkiä syöminen ei enää kiinnostakaan. Tähän asti ollaan menty näitten viimeisten ns. vauva juttujen kanssa vähän sieltä mistä on aita matalin, sillä on helppoa rauhoittaa tyttö tuttipullon kanssa sekä tehdä pitempiä kyläreissuja ilman vessassa tunnin välein juoksemista.


Tällä viikolla sain kuulla myös päiväkodin tädiltä, että Lilianista on tullut jo niin iso tyttö uusien kevät vaatteiden myötä. Myös sanavarasto on kasvanut ihan älyttömästi ja päiväkodissakin tyttö höpöttelee jatkuvasti. Vielä mennään aika pitkälti yksittäisiltä sanoilla, mutta niitäkin on jo kertynyt niin paljon että lähes 90% kaikesta puheesta on oikeita sanoja / sinne päin olevia oikeita sanoja ja loput omaa puhetta jota ei ymmärrä kukaan.

Kaupassa saattaa joskus harvoin kuulla enää isompien lapsien suusta "kato vauva", johon heidän äitinsä nopeasti korjaa " ei tuo mikään vauva enää ole". Leikkipaikallakin Lilian menee jo samaa tahtia muiden lasten kanssa, vaikka onneksi ei vielä ihan kaikista hurjimpia temppuja yritetä toistaa perässä.


Yksi ison tytön juttu hankittiin myös tänään, kun meille kotiutui ihan oma pyörä Lilianille! Löysin sen torista ja se vaikuttaa juuri täydelliseltä meidän tarpeisiin. Se on tarpeeksi pieni, ihastuttavan näköinen ja leluille on oma säilytyskori. Se on myös työnnettävä malli, eli ihan vielä ei tarvitse itse osata polketa päästäkseen eteenpäin. Tänään jo päästiin testailemaan sitä ja Lilian oli kyllä super innoissaan omasta pyörästään! Kuvan pyörästä löytää instagramista.

Viikonloppu vierähtikin taas jälleen liian nopeasti ohi. Seuraavassa postauksessa voisin jakaa hieman fiiliksiä tästä ensimmäisestä viikosta uudessa työpaikassa :)

Korkeasaari

lauantai 6. kesäkuuta 2015

Tänään vierailtiin tämän kesän yhdessä "mustsee" paikassa, Korkeasaaressa. Hassu sattuma oli, että siitä on lähes päivälleen tasan vuosi, kun viimeksi käytiin siellä. Vuoden takaisia tunnelmia pääsette lukemaan tästä. Ilmakin oli silloin täysin vastaavanlainen, sillä lähes koko reissun ajan satoi ja oli suht kylmä. Sateesta huolimatta saatiin reilut pari tuntia kulutettua kierrellen ja katsellen eläimiä. Mukana meillä oli aika iso porukka, sillä meillä oli kylässä minun sisko miehineen ja myös Kimmon veli lähti poikansa kanssa mukaan. 



Eläimiä ei taaskaan hirveesti näkynyt liikkeellä ja suurin osa makoili jossain kauempana, joten näistä ei ollut hirveesti iloa Lilianille. Suurin ero viime kerran reissuun oli toki siinä, että nyt Lilian ei nukkunut koko reissua, vaan käveli reippaasti lähes koko reissun itse. Tosin matkan teko sujuisi paljon vauhdikkaammin JOS neiti vielä suostuisi kiltisti istumaan rattaissa, sillä tällä hetkellä "minä kävelen itse" vaihe on lähinnä sinkoilua sinne sun tänne.




Reissun hauskin osuus Lilianin mielestä oli kuitenkin ehdottomasti katsella vapaana olevia isoja lintuja poikasineen ja ratsastaa puisilla eläimillä. Tätä samaa aktiviteettia pystytään harrastamaan vaikka joka päivä puistoissa, joten ihan hirveen kiinnostava reissu ei vielä ehkä tänäkään vuonna Korkeasaari ollut Lilianin mielestä, mutta ehkä jo ensi vuonna tyttö on taas muutaman sentin pitempi ja näkee ehkä vilauksen jostain kissaeläimestä.


Vielä loppuun iloinen kuva ihastuttavasta taaperosta. <3 



"ISI-ISI-ISI"

keskiviikko 3. kesäkuuta 2015

Näistä eri vaiheista on tullut puhuttua varmaan joka toisessa blogi tekstissä, joka liittyy Lilianiin ja nyt tulee taas yksi sellainen. Sain idean tähän tekstiin ihanan Tiinan blogista ja päätin röyhkeesti varastaa idean. Tän vaiheen nimi on siis "ISI-vaihe". En tiedä onko sanonnalla "tytöt on isin tyttöjä" oikeesti joku suurempi merkitys, mutta meillä tuntuu välillä menevän niin, että isi on paljon kivempi joka asiassa. 

Meillä on hoitovastuu on ollut aina 50-50 molempien ollessa kotona (toki äitiyslomalla isi hoiti enemmän iltasin). Koko imetysaikakin mentiin osaimetyksellä, joten myös isä pääsi osallistumaan ihan kaikkeen hoitoon alusta lähtien. Toki tämä on ollut siltä osin suuri plussa, koska molemmilta on aina luonnistunut nukutukset, syöttämiset sun muut, joten pelkoa siitä ettei isi pärjäisi kotona ei ole koskaan ollut. Toki alkuaikoina, ehkä minä tunsin Lilianin tarpeet äidin vaistolla hieman paremmin, mutta nyt nuitten kahden kahdenkeskinen kommunikointi on ihastuttavaa katsottavaa. Tosin molemmilla on aika lyhyt pinna, joka aiheuttaa välillä aika räiskyviä hetkiä :D 


Tämä isi-vaihe ilmenee myös kovempana ja välillä maltillisempana. Välillä isi ei saa poistua näkökentästä ollenkaan ja isin pitää huomioda neitiä koko ajan. Isin pitää myös hoitaa kaikki syöttämiset, vaipan vaihdot ja nukutukset, ja jos äiti edes koittaa puuttua johonkin on vastalause kova. Jossain vaiheessa tämä nukutus oli ehdottomasti tehtävä isin toimesta ja muutamana iltana kävi niin etten ollenkaan saanut tyttöä rauhoittumaan omaan sänkyynsä. Ainakin siis tahtoa löytyy, kun Lilian jotain päättää.

Sanoja tulee nyt myös todella nopealla tahdilla ja Lilian tykkää toistella samaa sanaa monta kertaa putkeen. Sana "isi" on nyt viime aikoina ollut kovassa suosiossa ja isiä huudellaan heti aamusta lähtien omasta sängystä. Tämä on hellyyttävän kuulosta, kun se kuuluu niin suloisella äänellä.


Toki äidistä tämä tuntuu aika ahdistavalta, jos yhtäkkiä ei kelpaakaan hoitajaksi omalle lapselleen. Ennen töihin paluuta vietettiin kuitenkin aikaa lähes 24/7 kiinni toisessa, joten ei ole kiva, jos se pieni aikä päivästä töitten jälkeen möksötetään äidille. Ymmärrän kyllä, että Lilian on ollut loukkaantunut tästä suuresta muutoksesta ja tällä hetkellä tälläistä kovaa isi-vaihetta ei ole onneksi menossa.

Mielenkiintoista on myös seurata miehen reaktioita tälläiseen takertumiseen. Sitähän voisi kuvata lähes samanlaisena, kun vauva-äiti suhde on. Miesten ei tule ehkä paljon ajateltua sitä kuinka paljon aikaa yleensä äidit käyttävät lapsen tarpeiden tyydyttämiseen. Alkuunhan varmasti iseistä tämä on super kivaa, kun isi on ykkönen, mutta pikku hiljaa se alkaakin ärsyttää, kun perässä kulke kitisevä taapero, joka ei luovuta ennen kuin saa tahtonsa läpi ;)

Heinäkuussa onkin sitten luvassa oikein kunnon koettelemus, kun Kimmo viettää kokonaiset 2 viikkoa koti-isän roolissa! Mielenkiinnolla odotan kommentteja niistä päivistä.

Onko teillä ilmennyt tälläistä "isi-vaihetta"? 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan