Slider

Arki

perjantai 24. huhtikuuta 2015

Aikaisemmin kaikki päivät tuntuivat samanlaisilta, sillä päivät eivät juurikaan sisältäneet rutiineita muutamaa viikoittaista harrastusta lukuunottamatta. Ainut asia mikä erotti viikonlopun arjesta oli se, että Kimmo yleensä oli vapailla viikonloppuisin. Arki äitiyslomalla oli kiireetöntä ja päivät sai suunnitella juuri sellaiseksi mitä halusi. Sateisina päivinä pystyttiin viettämään vaikka koko päivä kotivaatteissa kotona ja aurikoina päivinä pystyttiin ulkoilemaan ja nauttimaan lämmöstä.

Nykyään arki on hieman erilaista. Arki on kiireellistä ja se starttaa välillä jo Lilianillakin klo 6 aikoihin. Onneksi aikaiset aamut eivät sinäänsä tuota ongelmia muuta kuin viikonloppuina, kun ite ehkä haluaisi nukkua hieman pidempään. Töiden jälkeen puolestaan pitää hakea neiti päiväkodista, hoitaa kaupat, ruuat ja muut kotityöt (+ omat harrastukset). Aikaisemmin minulla oli huono omatunto siitä, jos satuin käyttämään tätä arvokasta aikaa töiden jälkeen johonkin omaan juttuun. Nyt kuitenkin olen ehkä vihdoin tajunnut, että myös itselle pitää jättää aikaa kokematta siitä huonoa oloa. Olen nyt pari viikkoa koittanut aloitella taas jonkinlaista kuntoilua ja fiilis mikä siitä tulee on aika uskomaton. Hyvän olon tunne tulee jo 20 minuutin kotijumpan jälkeen, joten välttämättä tähän ei tarvitse edes uhrata yhteistä aikaa, jos vielä kuntoilla jaksaa Lilianin mentyä nukkumaan.


Alkuvuoden myös asenne työssä käymistä kohtaan on ollut pohjassa. Suurin syy tähänkin on ollut se, että olen vaan harmitellut sitä kuinka suuren ajan päivästä Lilian joutuu olemaan päiväkodissa. Nyt kuitenkin Lilian viihtyy siellä erittäin hyvin, joten se on helpottanut tilannetta. Itse työ ei edelleenkään ole super mielekästä, mutta onneksi olen yrittänyt saada aktiivisemmalla otteella vähän monipuolisempia työtehtäviä. Olen ehkä tottunut saamaan aikaisemmissa työtehtävissä kaiken valmiina, joten tämä uusi työtehtävä on vaatinut totutttelua myös siinä mielessä, että mitään ei voi saada, jos ei osaa vaatia itselleen lisää töitä. Fiilistä nosti entisestään, kun sain kiitosta yhdestä suuritöisestä projektista.

Toki edelleen minua surettaa, että Lilian on tavallaan nyt "menettänyt" huolettoman lapsuuden, jolloin saa nukkua niin pitkään kuin haluaa ja elämä on stressitöntä. Arki olisi sujuvampaa, jos pystyisin tulevaisuudessa lyhentämään työviikkoa edes päivällä, jolloin saisin yhden kallisarvoisen äiti-tytär päivän mukaan. Tämä yksi lisä vapaa helpottaisi myös suunnattomasti sosiaalisessakin mielessä, sillä kaikkia treffejä on aika mahdotonta sulloa viikonloppuun ;)

Ensiksi kuitenkin on löydettävä se vakaa työpaikka, että voin alkaa haaveilemaan vähän huolettomammasta elämästä, jossa ei tarvii stressata missä sitä on töissä parin kuukauden päästä.


Automatka taaperon kanssa

tiistai 21. huhtikuuta 2015

Ensinnäkin, upeaa, että teitä bloggeriin rekisteröityneitä lukijoita on tällä hetkellä jo 101! Kiitos teille jokaiselle, jotka lukevat! <3 On aika huikeeta, kun uusia lukijoita on tullut tasaiseen tahtiin, vaikka kotiäidin roolin jäätyä taakse on postaustahtikin vähentynyt radikaalisti. Koitan kuitenkin kirjoitella tasaiseen tahtiin, sillä tää bloggaaminen on myös mulle itselle tosi tärkee juttu! :)

Sitten itse aiheeseen, eli autoiluun taaperon kanssa.
Viime viikonloppuna oltiin taas pitkällä reissulla Savon suunnilla. Kilometrejä kertyi päälle 1000, joten autonpenkkejä tuli kulutettua oikeen urakalla. Itse ajomatkaa odotin jälleen kauhulla, sillä matkat ovat olleet aika hermoja raastavia Lilianin kanssa. Sanomattakin on selvää, ettei Lilian kovinkaan hyvin ole viihtynyt 6h putkeen auton kyydissä.


Tällä kertaa kuitenkin ajomatka oli todella positiivinen yllätys. Selvittiin vaan muutamalla hermostumisella, jotka liittyivät lähinnä siihen ettei Lilian halunnut pitää turvavyötä. Tästä selvittiin selittämällä, että kaikilla pitää olla turvavyöt kiinni autossa. Toki tästä seurasi uusi kiukutus siitä, kun nukkea ei pystynyt laittamaan samaan turvavyöhön kiinni. Tästäkin kuitenkin selvittiin.

Suurin ero aikasempiin reissuihin oli selvästi se, että nyt Lilian jaksoi keskittyä enemmän kirjoihin ja videoiden katseluun puhelimesta. Aikaisemmin kärsivällisyys ei tälläiseen riittänyt. Myös tauot saatiin ajoitettua hyvin ja vältyttiin ns. "turhilta pysähdyksiltä". Ennen kaikkea hyvän automatkan salaisuus piilee siis riittävässä viihdykkeen määrässä, onnistuneilla unilla ajomatkan aikana, riittävällä ravinnolla ja oikein ajotetuilla tauoilla. Toki iso merkitys on myös fiilikseksellä!


Tän kivan kokemuksen jälkeen ei tarvii tulevia kesän reissukaan odottaa yhtä kauhunsekaisin tuntein. Me voidaan selvitä tästä ilman hermoja raastavaa kitinää (huutoraivoo)!

ps.  lohduttavaa myös on se, että myös lahjomisella alkaa olla positiivisia vaikutuksia. Tänään kynsien leikkaus operaation yhteydessä sain Lilianin olemaan paikoillaan, lupaamalla pastillin palkkioksi ;) 

Miten teillä viihdytään  ajomatkoilla?

Haaste x2

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Olen saanut parikin samanlaista haastetta, joten vastailen tässä postauksessa niihin kummaankin. Kiitos siis haasteesta It's all about Alex blogin Viivi ja Kochanie blogin Nelli.  Haasteen nimi on The Liebster Award, jonka ideana on vastata 11 kysymykseen, keksiä uudet 11 kysymystä ja haastaa mukaan 11 bloggaajaa. Tavoitteena on haastaa sellaisia blogeja, jonka lukijamäärä on alle 1000, jotta saadaan näkyvyyttä myös pienille blogeille. Olen joskus aikaisemminkin vastannut tähän samaan haasteeseen pariinkin otteeseen, joten tällä kertaa vastaan vaan näihin kysymyksiin.

Aloitetaan Viivin kysymyksillä.

1. Mitä arvostat eniten elämässäsi? 
Sitä, että minulla on asiat elämässä tällä hetkellä aika kivasti. Minulla on maailman suloisin tytär, ihana mies, kiva koti ja perhe on pysynyt suht terveenä.

2. Mikä on oudoin tapasi? 
Asioiden tarkastaminen vielä kerran. En pysty esimerkiksi lähtemään kotoa, jos en ole 100% varma, että kahvinkeitin on pois päältä ja ovi lukossa.

3. Mitä harrastat?
Eniten aikaa vievin harrastus on tällä hetkellä bloggaaminen. Yritän jälleen myös saada motivaatiota säännöllisen urheilun aloittamiseen. Rakastan myös ruuanlaittoa ajan kanssa, mutta aika harvoin sitä aikaa on tarpeeksi.

4. Millainen olit pienenä?
Kuulemma samanlainen mitä Lilian, eli sosiaalinen ja iloinen pikku neiti. En vierastunut varmaan ketään ja menin aina rohkeasti mukaan uusiin juttuihin.

5. Jos saisit valita jonkun uuden kyvyn, mikä se olisi?
Ennustaisin huomisen Eurojackpotin numerot. ;)

6. Millainen tyylisi on?
Jos tässä ei tarkoiteta "kotiminää", niin töihin ja muualle ihmisten ilmoille tykkään pukeutua aika klassisesti. Käytän siis paljon mustaa ja valkoista. Yleensä päällä on mustat housut/hame, joku kiva paita ja neulepusero/bleiseri.

7. Mikä on ollut parasta juuri tässä päivässä?
Se, että tämäkin viikonloppu on kestää ihanat 3 päivää! (kirjoitin tän siis jo perjantaina)


8. Minkä haluaisit olevan toisin elämässäsi?
Olisi niin upeaa, että saisin vakituisen työpaikan. Aikaisemmin tätä ei osannut arvostaa, mutta tässä elämäntilanteessa vakaa työtilanne olisi aika hienoa.

9. Onko sinulla salaisia haaveita?
Olisi ihanaa, että joku kaunis aamu saisi nukkua vaikka 10 asti! ;)

10. Minne haluaisit matkustaa parin viikon lomalle?
Jonnekin ihanalle lämpimälle paratiisi saarelle, jossa sais vaan nauttia elämästä!

11. Mitä et ikinä vaihtaisi elämästäsi pois? 
Mun rakasta tyttöäni <3

Ja heti perään Nellin kysymykset.

1. Mikä on kivointa/vaikeinta bloggaamisessa?
Se, että saa tallennettua omia ajatuksia ja kuvia päiväkirjamaiseen tapaan. Näitä varmasti tulee joskus vuosien päästä luettua uudelleen ja sitten on kiva muistella tätä aikaa. Upeaa, on myös kaikki se vertaistuki mitä tästä saa! Tulee seurattua montaa blogia, missä ollaan suht samanlaisessa elämäntilanteessa, joten niistä on saanu mielettömästi apua ja vinkkejä ihan arkipäivään.

Vaikeinta on varmasti sensuroida kaikki liian henkilökohtainen materiaali pois. Yritän myös yhä enemmän vähentää kuvamateriaalia Lilianista, vaikka olishan se kiva jakaa ja kertoo koko maailman kuinka super suloinen neiti meillä asuu. Mutta epäilen, ettei se ehkä arvostas tulevaisuudessa, jos mama kertoo kaikki ihan yksityiskohtaisesti :)


2. Minkälaisia blogeja itse luet mieluiten?
Luen eniten sellaisia blogeja, missä eletään taaperoarkea. Välillä tulee selattua myös ruoka- sisustus - ja lifestyle blogeja.

3. Jos pääsisit matkalle juuri nyt, niin minne ja minkälaiselle lomalle lähtisit?
Tähän tulikin jo vastaus aikaisemmin. Eli mielellään lähtisin jonnekin lämpimään rentoutumaan pariksi viikoksi. Loma sisältäisi löhöilyä, hyvää ruokaa ja juomaa, perheen kanssa oleilua, mutta myös rentoutumista kavereiden ja miehen kesken :)

4. Oletko enemmän kissa- vai koira ihminen?
Kissa ja yksi sellainen meiltä löytyykin :)


5. Minkä kirjan luit viimeksi?
Jonkun tylsän kirjan liittyen oppariin (eli markkinointiin). En tosin kokonaan lukenut niistä mitään.

6. Mikä on lempipaikkasi kotikaupungissasi?
Täällä Vantaalla ei nyt kovin hirveesti nähtävää ole, mutta Haltialan tilalla tykätään käydä Lilianin kanssa.

7. Mitä odotat eniten tulevassa kesässä?
(Vähiten odotan sitä, että ei ole yhtään lomaa!). Onneksi kuitenkin on paljon kivoja suunnitelmia viikonlopuille. Suunnitteilla on ainakin yhdet polttarit, risteily ja kotimaanmatkailua. Odotan toki myös sitä lämpöä, ettei tarvii käyttää aikaa pukemiseen ja ihanaa, että edes Kimmolla on lomaa, joten Lilian pääsee puolestaan viettämään laatuaikaa arkisin isin kanssa :)

8. Missä olit viisi vuotta sitten?
Asuin täällä Vantaalla. Olin kokkina samassa paikassa missä nyt oon toimistohommissa.


9. Minkä uuden harrastuksen haluaisit aloittaa?
Ei tää nyt mikään uus harrastus ole, mutta haluisin kovasti taas innostua lenkkeilystä!

10. Mitä uutta hankit viimeksi kotiisi?
Viimeisin ostos taisi olla fb-kirpparilta tuollaset kivat ruusukuvioiset valkoiset tyynynpäälliset sohvalle.

11. Mistä keksit blogisi nimen? 
Tää on yksi lause siitä teksti sisustustarrasta, joka löyty meidänkin eteisestä. Lause kuvaa aika hyvin fiilistä ja se on muutenkin hyväntuulinen lausahdus.

Lilian 1.5 vuotta!

keskiviikko 15. huhtikuuta 2015

Viime viikonloppuna tuli neidille ikää jo kunnioitettavat 1.5 vuotta! Vaikka 1.5 on pieni luku, niin se kehitys mitä tässä ajassa on tapahtunut on ollut todella huimaa! On aika uskomatonta kuvitella, että esimerkiksi tasan vuosi sitten meillä oltiin vielä tiukasti paikallaan lattialla, kommunikoitiin lähinnä hymyilemällä, nauramalla ja itkemällä sekä nukuttiin vähän väliä päikkäreitä! Nykyään meininki on vähän erilaista, kun talossa asuu ainakin omasta mielestään täysin tasavertainen pikku neiti, jonka käsky on laki!

Nyt tuleekin pitkästä aikaa pieni katsaus pelkästään Lilianin kuulumisiin.

Lilianin luonnetta voisi kuvailla parhaiten sanoilla: sosiaalinen, huumorintajuinen aurinkoinen ja lyhytpinnainen. Luonteeltaan Lilian on  sosiaalinen ja tämän hetken paras juttu onkin huutaa "moi" iloisesti kaikille vastaantulijoille. Huumorintajua löytyy myös ja välillä neiti saattaa huijata ihan pokkana ja kun huijaus selviää nauraa neiti vaan räkäisesti perään. Normaali olosuhteissa Lilian on hyväntuulinen, mutta vaatii edelleen yleensä täyden huomion kaikille puuhilleen. Lilianilla ei siis ainakaan tällä hetkellä ole kärsivällisyyttä oikeestaan yhtään ja jos jokin asia ei mee ihan niinkuin on suunniteltu, niin vastalauseet ovat aika kovaäänisiä.


Parhaita leikkejä tällähetkellä on edelleen vauvaleikit ja kotileikit. Vauvoja työnnellään rattaissa, syötetään ja paijataan. Ruuanlaitto aikaan puolestaan Lilian kokkaileee omassa keittiössään. Parasta on myös järjestää teekutsuja oman pyödän ääressä. Kirjoja ei edelleenkään paljoa tykätä lukea. Eniten Lilian tykkää katsella kuvia ja osoitella niistä tuttuja asioita, mutta mitään tarinoita ei jakseta kuunella. Kirja menee nimittäin aika nopeasti kiinni Lilianin toimesta, jos pidempää aikaa meinataan tuijottaa samaa sivua. 

Lilian juo kotona unimaidot tuttipullosta, vaikka päiväkodissa tuttipullo on ollut pois käytöstä jo lähes alusta lähtien. Tuttipullo on ehkä meille vanhemmille enemmän paha tapa, sillä sillä on rauhoittava vaikutus aina iltamaidon aikaan sohvalla. Muuten neiti osaa syödä ruokansa itsenäisesti, mutta monesti vielä yritetään myös syöttää osa ruuista, sillä sotku on aika melkoista neidin itsenäisen ruokailun jälkeen. Yleensä kyllä Lilian ei apua huolisi enää.


Lilian juttelee paljon. Oikeita sanoja ovat muun muassa "moi", "mennään", "pissi", "potta", "kattoo", "kisu", "hauva", "äitä", "ishi", "kakka", "anna" jne. Ensimmäinen lause oli "ei oo" ja muitakin "ei" alkuisia lauseita saattaa välillä vilahdella puheessa. Sanoja tulee jatkuvalla syötöllä ja paljon myös Lilian toistelee kaikkea kuulemaansa. 

Lilian tykkää lirkutella kaikille vastaantulijoille ja neidin hymy on ihan korvissa, jos joku vastaantulija lähtee Lilianin juttuihin mukaan. Välillä vastaantulijoille saatetaan myös huutaa kovaan ääneen, jos ne eivät heti huomaa Liliania. Tämä neiti siis rakastaa huomiota! :D  Paljon myös vilkutellaan ihmisille ja vieraille. Välillä vieraita tosin yritetään hätistellä jo ulos vilkutuksen voimalla ennenkuin ne ovat lähtemässäkään. 

Tiivistettynä meillä asuu maailman suloisin tyttö, mutta söpön ulkokuoren alta löytyy vahva temperamenttinen tyttö.

Tunnelmia lapsimessuilta

sunnuntai 12. huhtikuuta 2015

Selvittiin mekin pikaisesti käymään tänä aamuna messuilemassa! Oltiin heti aamu klo 9 paikalla, joten minnekään ei ollut suuri ruuhkia vielä tähän aikaan. Tänäkään vuonna minulla ei ollut mitään odotuksia messujen suhteen, joten lähettiin vaan kiertelemään. Jostain syystä en vieläkään syty Miikkareille, metsoloille ja mitä näitä nyt on, joten kovin kauaa aikaa ei mennyt lastenvaatekojuilla. Ihastuin kuitenkin tähän yhteen kojuun, jossa myytiin käsintehtyjä lastenvaatteita ja asusteita. Ihan super nättejä ja yksi kesähattu oli pakko myös ostaa Lilianille. Sametti Sydän myy itse käsintehtyjä tuotteita Riihimäellä.



Myös Silverjunglen ja  Mainion pisteeltä löytyi kivoja vaatteita.



Messuilla oli kiva käydä, kun minnekään ei ollut vielä ruuhkaa ja sai rauhassa halutessaan katsella vaatteita ja muuta tarjontaa. 




Kivointa toki Lilianin mielestä oli, kun pääsi itse ihmettelemään "piipaa-autoja" ja vilkuttelemaan erilaisille isoille nalleille. Tänä vuonna vielä ainakaan ei ihan uskallettu mennä halimaan niitä. Pyörähdimme myös PetExpoilla, jossa Lilian pääsi silittelemään koiria ja ihmettelemään kaneja ja kissoja. Selvisimme näistä kaikista alueista parissa tunnissa, joten aika vauhdilla mentiin. Lilianin mielestä varmasti liiankin vauhdilla, sillä aikaa olisi saanut varata enemmän, että Lilian olisi päässyt esimerkiksi katselemaan Vekara-lavan esityksiä. 



Tänä vuonna olin bloggaajana mukana, joten sain bloggaripassin rintaan. Mentiin tosi vauhdilla osastot läpi, joten aikaa ei juurikaan jäänyt itse mielenkiintoisiin kojuihin tutustumiseen. Ehkä ensi vuonna vierailen messuilla useampana päivänä, jos vielä bloggailen :) Paljoakaan mitään "ilmaista tavaraa" ei tänäkään vuonna ollut jaossa, mutta saatiin mukaan mm. muumi-vaippoja, Reipaskauppa jakoi säilytyspussukoita sekä Reiman pisteeltä voitettiin onnenpyörästä uimapallo.  Kaiken kaikkiaan kuitenkin messut olivat mukava kokemus, vaikka erittäin haastava 1.5vuotiaan taaperon kanssa, joka ei halua istua rattaissa ;) Onneksi mies oli mukana kantamassa ;D

Kuinka moni kävi tänä vuonna messuilla ja minkälaisia löytöjä tarttui mukaan? 

Kun pieni sairastaa...

perjantai 10. huhtikuuta 2015

Koittihan meillekin tämä päivä, kun jouduin olemaan pois töistä Lilianin sairauden vuoksi. Aika pitkälle ollaan siis päästy ilman sairaslomia, sillä Lilian aloitti jo tammikuun alussa päiväkodin. Toki melkeen koko kevät on ollut on/off flunssaa, mutta pahimmat flunssat on saatu kärsiä sopivasti Kimmon lomaviikolla, jolloin se ei aiheuttanut ylimääräisiä poissaoloja. Myöskään pienen nuhan vuoksi ei olla pidetty Liliania kotona. Nyt kuitenkin alkuviikosta Lilian kärsi kovasta yskästä, joka teki nukkumisesta lähes mahdotonta, joten Kimmo oli kotona puolet omasta työpäivästään. Eilen oli tarkoituksena palata normaaliin arkeen, mutta päiväkodista tuli "se puhelu". Lilianille oli noussut pieni kuume ja muutenkaan neiti ei ollut oma itsensä, jonka vuoksi eilen ja tänään oli puolestaan minun vuoro jäädä kotiin.

Minun tapauksessa kotiin jääminen ei käynytkään ihan niin helposti, sillä jouduin lähteä hakemaan kipeän lapsen kanssa terveysasemalta sairaslomatodistusta. Lilian oli onneksi saanut nukuttua ennen reissua 3h päikkärit, mutta silti matka oli aika väsyttävä, kun se kesti bussimatkojen ja jonotosaikojen kanssa 3h. Meidän tuurilla terveysasemalla sattui juuri samaan aikaan elvytystilanne, jonne kaikki päivystävät hoitajat ja lääkärit riensivät. Hieman ikävää, mutta ymmärrän, että jotkut saattavat käyttää tälläisiäkin tilanteita hyväkseen luistaakseen töistä. Onneksi Lilian jaksoi koko matkan ilman kiukutteluita ja ainoa vastalause tuli, kun piti alkaa laittaa vaatteita päälle ja ei saanut enää jatkaa käytävillä juoksentelua.

Lilian on ollut koko viikon erityisen kiukkunen ja ainoo asia missä neiti on tyytyväinen on syli, mistä voi katsella samalla ulos. Yöt myös ovat olleet toooodella kamalia. Lilian on heräillyt tunnin välein ja uneen takaisin pääseminen on ollut vaikeaa. Viime yönä tytölle myös nousi todella korkea kuume, sillä kuumemittari näytti yön pimeydessä ainakin 39 astetta.. Aamuun herätessä kuitenkin kuume oli poissa ja muutenkin sängystä kömpi ylös täysin muuttunut neiti.  Lilian on ollut todella hyvällä tuulella ja yhtään itkupotkuraivaria ei oltu päikkäreihin mennessä kuultu. Saattoi siis olla, että yön kuumeilut auttoivat vihdoin helpottamaan oloa. Ainakin toivon niin!


Meillä on ollut ihan super tehokas aamupäivä, kun ei olla uskallettu lähteä ulkoilemaankaan. Ollaan siivottu, pesty pyykit ja tiskit sekä vaihdettu lakanat. Vaikka tälläset kotipäivät onkin super kivoja (varsinkin jos neiti on yhtä aurinkoa) niin silti mulla on todella huono omatunto siitä, jos olen poissa töistä sairastelujen vuoksi. Vaikka tälläisille ei oikeen voi mitään ja ne vaan kuuluu lapsiperheen arkeen.

Hei, mutta ihanaa ja aurinkoista viikonloppua kaikille! <3


Meidän koti ♡ Lilianin huone

torstai 9. huhtikuuta 2015

Nyt vihdoin se lupaamani kurkistus pikku taapero neidin huoneeseen! Vielä ainakin tyyliltään huone on aika tyttömäisen pinkki, kun suurimmaksi osaksi sisustusratkaisuista olen minä vastuussa.


Huoneesta löytyy jo aikaisemmin esittelemäni Ikeasta ostettu pöytäryhmä, joka  kuuluu suosikkeleluihin. Pöydän ääressä on kiva katsella kirjoja, mutta kaikkein kivointa leikkiä teekutsuja. 


Lilian nukkuu edelleen pinnasängyssä, mutta kesällä olisi ehkä tarkoitus ostaa jo isompien tyttöjen sänky. Päiväkodissa taaperosängyssä nukkumista on harjoiteltu jo alusta lähtien, joten ihan uusi juttu siirtyminen isompaan sänkyyn ei ole. Saa nähdä kuinka useana yönä Lilian eksyy sängystä jonnekin ihan muualle, kun nyt voi vielä luottaa siihen, että se on kiltisti koko yön sängyssä. 
Myös synttärilahjaksi saatu keinuhevonen majailee täällä. 

Huoneessa on pari omaa silmää häiritsevää tekijää, jotka näkyvät ehkä tässä kuvassa selviten. Koska kyseessä on vielä vuokra-asunto, niin Lilianin huoneen listat on jätetty kokonaan puun väriseksi, joka ei sovi niin hyvin tähän väri maailmaan. Unelma olisi myös saada laminaattilattia, joka mielestäni muuttaa heti ilmettä hieman kivemmaksi. 


Lelujen säilytystilana toimii Ikeasta ostettu Kallax. Lelut mahtuu kivasti laatikoihin, josta ne Lilian myös saa otettua omatoimisesti aina poiskin. Huonetta somistaa myös pari kivaa mekkoa. Toinen on minun äidin tekemä ja toinen oli päällä Lilianilla meidän vihkitilaisuudessa. 


Seinältä löytyy myös taulu, jossa kirjoitettuna Johanna Kurkelan Ainutlaatuinen kappaleen sanat. Tätä laulua tuli kuuneltua päivittäin loppu raskaudesta, joten tämä on myös kiva lisä huoneeseen. 


Viime viikonloppuna tein Lilianille myös oman liitutaulun. Tähän tarvittiin  liitutaulutarraa, jonka liimasin hyllyyn kiinni, sekä pitsiteippiä. Kovinkaan käytännöllinen tämä ei kuitenkaan taida olla, sillä Lilian saa tarran myös helposti irrotettua sekä välillä liitu meinaa osua ihan jonnekin muualle kuin määrätylle alueelle. 


Lilian viihtyy hyvin huoneessaan ja leikkii siellä paljon mieluummin kuin missään muualla. Yksin kuitenkaan sinne ei vielä malteta mennä touhuamaan ja vähän väliä pikku neidin suusta kuuluu "mennään", kun äiti tai isi meinaa unohtua liian pitkäksi aikaa olohuoneen tai keittiön puolelle :)

Messulippujen voittaja!

keskiviikko 8. huhtikuuta 2015

Arvonta on päättynyt ja voittaja selvillä! Tällä(kin) kertaa hyödynsin arvonnassa netistä löytyvää numero generaattoria. 

Onneksi olkooon... 


 Nella! 

Laitan sinulle heti viestiä, joten toivottavasti vastaat pian :) 

Kiitos kaikille arvontaan osallistuneille. Oli hienoa lukea kaikkien odotuksia messuja varten. Itse suuntaan messuilemaan luultavasti sunnuntaina heti aamusta, joten jos satutte pongaamaan minut siellä, niin tervetuloa moikkaamaan! :) 

Messuilla nähdään! :) 

Arvonta: Liput lapsimessuille!

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Arvonta on päättynyt! 
Nyt tulee toinen arvonta heti perään, kun sain arvottavaksi  kaksi lippua yhdelle onnekkaalle lapsimessuille. Lapsimessut järjestetään  ensi viikonloppuna (10.-12.4). Paikkana toimii Helsingin Messukeskus. Samaan aikaan käynnissä on myös Kädentaito OutletExpoPetExpo (la-su) ja Model Expo, joten valinnanvaraa riittää.


Olen siis näitten lippujen kanssa hieman myöhässä, sillä useassa jo blogissa on jo kerennyt vilahtaa nämä samat arvonnat. Lippuja en valitettavasti kerkeä enää postittaa, mutta arvonnan voittaja pystyy noutamaan ne omalla nimellään suoraan messukeskuksesta.

Jos siis liput vielä uupuu messuille, niin kerro kommentti boksissa mitä odotat messuilta kaikkein eniten. Muista  laittaa toimiva sähköpostiosoite, niin saan heti yhteyden voittajaan. Arvonta aikaa on  huomiseen 8.4 klo 21.00 asti. Voittajalle lähtee  kaksi lippua messuille.

Arpaonnea kaikille ja ehkä näämme myös messuilla! :) 


Arvonnan voittaja!

maanantai 6. huhtikuuta 2015

Kiitos paljon kaikille arvontaan osallistujille. Yhteensä arpoja määräaikaan mennessä kertyi 44, joiden joukosta valikoitui yksi onnekas. 
Tällä kertaa arpaonni suosi... 


Tuijaa! 

Oikein paljon onnea voittajalle! Laitan sinulle heti sähköpostia, niin saadaan toiveiden mukainen pipo paketti matkaan :) 

ar

Luksusta arkeen: 1. hääpäivä!

sunnuntai 5. huhtikuuta 2015

Eilen tuli täyteen tasan vuosi siitä, kun sanoimme toisillemme tahdon. Juhlistaaksemme yhteistä vuotta halusimme tehdä jotain kivaa ihan kahdestaan. Alkuperäinen suunnitelma oli lähteä viikonloppureissulle jonnekin kivaan kaupunkiin Euroopassa, mutta kun hinnat olivat näin pääsiäisen aikaan yhden viikon etelänreissun hintaluokkaa, niin päätettiin suosiolla unohtaa sen idean. Sen sijaan pongasin hyvän tarjouksen Kämpistä, joten päätimme tutustua tähän Suomen ainoaan viiden tähden hotelliin.


Hotelli ei varmasti ihan hepposin perustein saa näitä viittä tähteä ja oli tämä paikka ehdottomasti parhain hotelli missä ollaan tähän mennessä vierailtu. Palvelu toimi ja halvin mahdollinen huone oli myös todella viihtyisä. Tyyliltään  Kämp on aika "vanhanaikainen", mutta toki se kuuluu paikan luonteeseen. Tarjoilijat olivat aina paikalla, kun jotain halusi ja baarin puolella drinkin kanssa tarjoiltiin suolaista naposteltavaa sekä aamiaisella kahvit/teet tuotiin pöytiin. 


Voin vaan lämpimästi suositella Kämppiä, jos haluaa arkeen hieman luksusta. Sitä tämä paikka todella tarjoaa sen sisustuksen ja ystävällisen henkilökuntansa ansiosta. Toki hinnat ovat myös sitä luokkaa, kun kahden lonkeron hinnaksi tuli 25 euroa.


Hääpäivän aikana kävimme myös katsomassa Luokkakokous leffan, jota voin myös suositella, jos haluaa nähdä oikeasti hauskan komedian. Viime elokuva kerrastakin oli kerennyt vierähtää varmaa jo lähes vuoden päivät, joten oli kivaa päästä katsomaan elokuvaa teatteriin. 

Illalla kävimme myös syömässä Pompier Espassa. Tätä kokemusta odotin ehkä kaikkein eniten, sillä rakastan hyvää ruokaa. Viime aikoina on aikalailla saanut tyytyä omiin ruokiin, joten on todella luksusta päästä syömään hyvään ravintolaan. Söimme 3 ruokalajia ja mielestäni paikan hinta-laatusuhde on aika kohdillaan. Alkuruuaksi meillä oli valkosipulikeittoa ja rapukakkua. 


Pääruokana paahdettua marmorifileetä, savu-punaviinikastiketta ja paahdettua maa-artisokkaa.


Jälkiruokana butterscotch-moussea, praliinikakkua ja veriappelsiinisorbettia. Aikaisemmin paikka oli tunnettu juuri jälkiruoka-ravintolana ja jälkiruoka veikin tällä kertaa ehkä voiton menussa. Tälläisiin ravintola illallisiin voisin ehkä tottuakin vähän useammin. Oli sen verran kivaa päästä syömään oikeen kunnolla ja hyvää ruokaa!


Kaiken kaikkiaan päivä oli oikein onnistunut! Hieman toki ikävä meinasi alkuun olla pikku neitiä, sillä tunnit yhdessä ovat nykyään niin harvassa. Mutta vielä enemmän harvinaista on se, kun saa olla kaksistaan jossain rentoutumassa tuon miehen kanssa ;) Tämäkin siis on aika jännittävä asia toisaalta, kun on tottunut olemaan vaan isä ja äiti, joten vaatii pientä totuttelua olla pelkästään mies ja vaimo. Tälläsiä hetkiä kahdestaan kuitenkin pitää olla edelleen, vaikka vaikeinta tällä hetkellä onkin se irtautuminen arjesta. :)



ps. vielä hetki aikaa osallistua arvontaan! :) 

Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan