Slider

Naiset on venuksesta miehet marsista

maanantai 30. kesäkuuta 2014

Minun on pitkään pitänyt tehdä jo tästäkin aiheesta postaus. Vaikka Lilian ei ole vielä vuottakaan alkaa erilaiset tavat miten asiat pitäisi hoitaa lapsen kasvatuksen ja muun elämän suhteen tulla esille. Luettuani vau:n jutun aiheesta en voinut enää olla kirjoittamatta tästä aiheesta.

Ensimmäinen kohta 
Naiset pelkäävät kaiken maailman ötököitä. Tämä on totta, mitä erikoisempi ötökkä on kyseessä sitä varmennin se saa aikaan hysteeristä huuto ja juoksemaan vähintään toiselle puolelle asuntoa.

Toinen kohta
Äideillä on tapana pitää lapsoset puhtaina ja jos vaatteeseen tulee pienikin tahra se menee samantien vaihtoon. Minua ei haittaa, jos kotioloissa sotketaan ja ollaan likaisissa vaatteissa, mutta jos vieraita on tulossa niin silloin typyn pitää näyttää siistiltä. Toki ruokailun aikana koitan minimoida sotkemista ja pyyhkiä aina väliajoin naamaa ja pöytää. Kimmo on kuitenkin tässä asiassa vieläkin tarkempi ja ei voi sietää sotkemista yhtään. Hän pyyhkii syöttötuolin tarjottimen samalla sekunnille, kun siihen tippuu ruokaa, ettei Lilian vahingossakaan pääse uittamaan pikku kätösiään kivan värisessä soseessa. Kylään lähdettäessä puolestaan isommatkaan sosetahrat eivät häntä häiritse. Eli tämä menee ihan päinvastoin mitä minulla. Saa nähdä miten käy, kun sotkemiselta ei voi enää välttyä ja Lilian tulee kuraisilla vaatteilla kotiin ja paiskaa ne keskelle mattoa.

Kolmas kohta 
Lapsien tulee käyttäytyä hillitysti ja kiltisti. Oishan se kiva, että välillä rauhotuttas ja esimerkiksi syötäs kiltisti. Mutta tällä hetkellä sanalla "ei "ei taida olla vielä mitään merkitystä. Ehkä kuitenkin tämä väite pitää osaltaa paikkansa, sillä enemmän minä tykkään sylitellä, pusutella ja rauhotella Liliania ja Kimmo puolestaan villitsee häntä.

Neljäs kohta 
Kodin pitää olla tiptop. Tää väite ei pidä meillä ollenkaan paikkansa. Minua ei haittaa pienet sotkut ja liat, vaikka tykkäänkin, että kotona on siistiä. En kuitenkaan ole 24/7 luutu kädessä. Kimmo puolestaan on lähes fanaattinen siivous intoilija. Tiskien pitää olla joka päivä pois näkyvistä, lattiat imuroidaan vähintää kaksi kertaa viikossa, pölyt on poissa, tavarat paikallaan, eikä esillä ole mitään ylimääräistä. Onni on, että on tällänen siisteydestä välittävä aviomies. Joskus kuitenkin siivousneuvoja toivoisi vähän vähemmän :D Meinasin eilen tehdä aiheesta ihan oman postauksen, sillä siivotessa sain kuulla kommentteja kuinka vääräoppisesti imuroin ja käsittelin moppia, ja kuinka imuria pitäisi käsitellä hellävaraisemmin.. Voiko olla mitään ärsyttävämpää kuin tälläiset kommentoijat vieressä, kun koittaa tehdä jotain :D Hahah oikeesti tämä on vaan huvittavaa :D

Viidettä kohtaa ei tarvitse edes kommentoija. Varmaan joka perheessä miehet on miehiä ja naiset naisia.. :D

Voisin lisätä tähän vielä oman kuudennen kohdan suojelemis vietin suhteen.
Meillä se menee niin, että itse olen hyväksynyt sen, että pieniä muksahduksia tulee pakosti varsinkin nyt, kun Lilian opettelee nousemaan pystyyn lähes koko ajan. Hän on myös koko ajan menossa, joten vaikka hänet jättäisi turvalliseen paikkaan, saattaa hän olla sekunnissa nuolemassa kengän pohjaa. Kimmo mielestä varmaan pitäisi olla 24/7 pitämässä Liliania kädestä ettei mitään kaatumisia koskaan tapahtuisi. Yksin kotona ollessa tämä on kuitenkin mahdotonta, sillä päivän aikana pitäisi ehtiä tekemään vaikka mitä. Onneksi vielä ollaan päästy yhdellä kuhmulla, joka sekin säikähdytti tämän äidin. Onneksi koko ajan alastulo kehittyy, joten muksahtelunkin vaara vähenee. Pikku neiti on kuitenkin ollut sen verran fiksu, että harjottelee vaan matalilla tasoilla, josta pääsee helposti laskeutumaan pyllylle :)


Meneekö teillä mielipiteet yksiin vai tekeekö toinen asioita ihan käsittämättömällä tavalla? 




Kolme kuukautta itkua

lauantai 28. kesäkuuta 2014

Ihanan Emilian koskettavan postauksen myötä ajatukset pakostikin ajautuivat Lilianin ensi hetkiin. Meillä ensimmäiset viikot sujuivat suht rauhallisesti ja neiti meni hyvin nukkumaan. Tosin nukkumaan menoaika ajoittui 11-12 aikoihin. Tyttö oli kuitenkin melko tyytyväinen, kun sai masun täyteen ja sai jäädä vierelle nukkumaan.

Parin viikon jälkeen neiti kuitenkin alkoi osoittaa pieniä tyytymättömyyden merkkejä aina siitä lähtien, kun siirryttiin makuuhuoneeseen. Ajattelin tämän kuitenkin olevan ihan normaalia iltakitinää ja jatkoimme illat hyssytellen ja heijaten. Hetken päästä tämä iltakitinä alkoikin jo seitsämän aikoihin ja kello kymmeneen 10 mennessä neiti huusi jo täyttä huutoa. Huutoa jatkui pahimmillaan kello 2 asti. Ainut asia mikä auttoi oli tytön heiluttaminen omien käsien päällä edes takaisin. Pahimpina hetkininä sekään ei auttanut. Meillä oli käytössä myös koliikkikeinu, joka toi hetkellisen avun. Päivisin tästä oli suurikin apu, sillä neiti nukahti siihen nopeasti.

Ensimmäisinä pahimpina iltoina sydäntä särkevä huuto oli kauheaa kuunneltavaa. Oma mieli meni täysin lukkoon, eikä pystynyt käsittämään sitä miksei omaa pientä saa tyytyväiseksi. Ei voinut kuin katsoa pientä huutavaa nyyttiä käsivarsillaan ja vuodattaa itsekin kyyneliä. Jonkun ajan päästä itkuun kuitenkin tottui.

Itkuisia iltoja (ja öitä) jatkui meillä noin 4kk asti. Lilianin nukahdettua 1-2 aikoihin, hän onneksi nukkui hyvin putkeen 3-5 tuntia, jonka jälkeen vaikean illan oli jo unohtanut. Illan tullen kuitenkin kauhukuvat tulevasta alkoivat jälleen hiipiä mieleen, sillä koskaan ei voinut tietää kuinka kauan itkua jälleen kestäisi.

Itkuisina iltoina on helpottavaa tietää, ettei tilanteessa ollut yleensä yksin. On tärkeää jakaa vastuuta ja antaa myös miehen rahoitella itkuista lasta. Jos itkun jatkuessa ikuisuudelta tuntuvan ajan ja ollessasi yksin pienikin tauko on helpotus. Vauva ei säry itkusta ja äidille hengähdystauko vaikka  vessassa antaa paljon voimia jaksaa hyssyttelyä uudestaan.

Kimmo yleensä jatkoi heilutella tyttöä alkuillan, mutta loppuilta/yö oli aina minun vastuulla, sillä miehen pitää kuitenkin aina aamulla jaksaa nousta töihin. Muistan vieläkin sen tunteen, kun heilutin tyttöä yön pimeydessä ja laskin hänet varovasti sängylle. Omien käsien irroittaminen täytyi tapahtua niin varovasti, sillä pienikin väärä liike sai tytön virkoamaan. Monesti jätinkin oman käden Lilianin pään alle nukahtaessani.

Aloitimme 3kk itkujen jälkeen käyttämään myös maitohappobakteereita. Tämän myötä illat helpottuivat radikaalisti. Jotkut illat olivat vielä vaikeita, mutta monesti Lilian nukahti unilleen jo pienen iltakitinän jälkeen. En tiedä oliko iltojen helpottumisen syy maitohappobakteerit vai maaginen kolmen kuukauden raja. Ajatellessani tätä koen huonoa omaatuntoa, sillä jos olisimme aloittaneet maitohappobakteerien käytön jo aikaisemmin on mahdollistä, että Lilian olisi säästynyt monilta itkuilta. Lykkäsimme kuitenkin joka päivä aloittamista, sillä pelkäsimme iltojen vielä pahenevan tästä.

Iltojen helpottaessa tuntui uskomattomalta, kun Lilian vaan nukahti saatuaan mahansa täyteen. Tosin vieläkään illat ei välttämättä saata olla niin ruusuisia, että neiti pistää vaan kiltisti silmät kiinni väsyn iskiessä. Verrattuna kuitenkin alku aikoihin on illat helpottuneet valtavasti ja nyt saa useimmiten jopa sitä kallista omaa aikaa iltaisin, jolloin voi vaa maata sohvalla vieritysten oman kullan kainalossa <3



Viikko 26/52 & Leikkikentällä

Tänäänkin saatiin nauttia aurinkon paisteesta, jo toinen päivä putkeen! Kävästiin päivällä leikkikentällä meidän pihassa ja Lilian pääsi keinumaan ja laskemaan mäkeä. Ihana aina nähdä kuinka Lilian nauttii, kun pääsee keinumaan.

Käymme myös arkipäivisin Lilianin kanssa paljon keinumassa tai muuten vaan pyörimässä eri paikoissa, missä on jotain mielenkiintosta nähtävää tai tekemistä. Yleensä meidän visiitit tuohon leikkipaikkaan on kuitenkin aika pikaisia, sillä kovin kauaa ei jaksa kiikutella, vaikka kuinka hauskaa se olisikin Lilianin mielestä :)

Vielä ei tuossa pihan leikkipaikassa ole tullut vastaan ketään mammaa, jolla olisi suht saman ikäinen lapsi. Yleensä siellä käy vähän vanhemmat lapset, jotka jo osaa itsenäisesti leikkiä. Myöskään hirveen nuoria äitejä ei täälläpäin paljoa näy tai, jos näkyykin ne häviävät kyllä rattaineen nopeasti takaisin omaan kotiinsa.






Kuinka paljon te käytte ulkona leikkimässä ja oletteko tutustuneet saman pihan äityleihin? 


Päiväkoti vai perhepäivähoito?

torstai 26. kesäkuuta 2014

Mun äitiysloma päättyy pian! Miten hurjalta kuulostaa ajatus, että on mennyt jo 9kk ja periaatteessa voisin laittaa jo oman pienen päivähoitoon kohta. Ihan vielä kuitenkaan Lilianin ei tarvii äidistä irrottautua, sillä jatkan hoitovapaata näillä näkymin tammikuuhun asti. Kesän aikana alottelen opparia, jos JA KUN saan sille toimeksiantajan toivottavasti. Koulujen alettua kesän lopussa palaan myös kirjaimmellisesti koulun penkille suorittamaan kaksi viimeistä kurssia iltaopetuksena. Jos kuitenkin joku unelmaduuni sattus kävelemään mua ennen tammikuuta vastaan, niin suunnitelmat on vähintäänkin mietittävä uudestaan.

Nyt on kuitenkin se aika, kun on aika miettiä minkälaiseen päivähoitoon Lilian tulee tammikuussa menemään. Ratkaisu me ollaan jo tehty ja päätöksellä me ei ees hirveesti vaivattu päätämme. Kimmo oli koko ajan päiväkodin puolella, enkä minäkään nähnyt mitään perustelua mikä olisi ajatusta vastaan.




Halusin kuitenkin kerätä teille muutamia pointteja kummastakin vaihtoehdosta.

Perhepäivähoito kuulostaa paikkana ihanalle alle 3-vuotiaan tapauksessa. Ryhmä on pieni ja tiivis ja hoitopaikkana koti. Ympäristönä tämä on siis paljon rauhallisempi. Päiväkodin huonona puolena pidetään yleensä jatkuvia flunssa aaltoja, miltä varmaankin suurimmaksi osaksi vältytään perhepäivähoidossa.
Huonoja puolia on epävarmuus hoitopaikasta, kun hoitaja sairastuu. Meillä tämä on iso miinus, sillä haluan olla varma että hoitopaikka on varma juuri niille päiville, kun sitä tarvitaan. Myös turvallisuus asiat huolestuttaa, sillä hoitojia on yleensä ainoastaa yksi. Esimerkiksi ulkona liikkuessa on vaarana, että hoitaja ei näe kaikkia vaaratilanteita ja varsinkin, jos hoitajalla on myös oma lapsi hoidettava huomio voi olla kiinnittynyt häneen.

Jos kuitenkin sattuu löytämään kullanarvoisen perhepäivähoitojan, niin tämä vaihtoehto on varmasti paras ainakin alle 3-vuotiaille vähän ujommille tapauksille. Hyvä perhepäivähoitoja osaa huomioida ja antaa paremmin aikaa sitä tarvitseville.



Päiväkoti on hyvä vaihtoehto ulospäinsuuntautuneille lapsille. Jos lapsi selvästi viihtyy itsenäisesti leikkien, uudet paikat eivät juurikaan ujostuta ja toisiin lapsiin otetaan rohkeasti kontaktia, niin lapsi luultavasti tulee viihtymään päiväkodin tarjoamista monista virikkeistä. Myös ujommille lapsille päiväkoti voi olla avuksi rohkaistumisen kanssa. Iso plussa on myös koulutettu henkilökunta, jonka ei tarvitse samalla keskittyä ruuanlaittoon tai siivoukseen. Myös ryhmä on täynnä samanikäisiä lapsia, kun perhepäivähoitajalla saattaa olla monen ikäisiä lapsia hoidettavanaan. Säännöllinen rytmi ja tekemisen paljous ovat myös plussaa.
Toki myös päiväkodista löytyy myös huonoja puolia. Eniten huolestuttaa isot ryhmäkoot ja se ettei oma pieni vaan jää jalkoihin. Myös sairastamiset ovat yleisiä päiväkodeissa, sekä henkilökunnan vaihtuvuus ja mahdollinen alimiehitys.

Lilianin kohdalla en ole ollenkaan huolissani seinäruusuksi jäämisestä. Typy on kyllä niin sosiaalinen ja iloinen tapaus, kun vaan voi olla. Hän ei vierasta ketään ja menee rohkeasti tutustumaan toisiin lapsiin. Lilian tykkää myös leikkiä itsenäisesti (tosin tällä hetkellä on menossa vaihe, että maman helmoissa on kivointa leikkiä). Lilian nauttii siitä on on PAAALJON ihmisiä ympärillä ja uusia aktiviteetteja. Tylsintä varmaan mitä Lilian voi kuvitella, että nyhjätään äitin kanssa kaksin kotona ;) Ainakin siis tällä hetkellä näen päiväkodin oikeana vaihtoehtona ja uskon vaan Lilianin nauttivan uusista kavereista ja leluista. Toki  aluksi tilanne on ihan erilainen ja jännittävä ja itku päiväkotiin viemisestä varmasti tulee (ehkä enemmän kuitenkin äidille ;)).



Mihin ratkaisuun te olette päätyneet päivähoidon suhteen? Ja milloinka teidän pienet aloittaa sen? 




100 % YOU

tiistai 24. kesäkuuta 2014

Hei nainen!

Haluatko sinäkin välttää ne päivät, kun on se aika kuukaudessa ja huomaat, että kaapistasi ei löydy tamppoonin tamppoonia. NYT se on mahdollista! Liittymällä Reddvillen sivustolle saat tamppoonit kotiin kuljetettuna joka kuukausi! Kätevää, eikö totta? Ei enää tunneilta tuntuvia minuutteja kassa jonossa, ei enää piinaavia hetkiä intiimihyllyjen edessä, kun et löydäkään sitä aina käyttämääsi merkkiä ;)



Minä siis liityin jokin aika sitten Reddvilleen ja samalla Shesocial -yhteisöön, jonka myötä postiluukusta tipahtelee aika ajoin kiinnostavia pakettaja. Vähän aikaa sitten sain paketin, joka sisälsi tamppoonien lisäksi Absolut Torr Tosi Kuiva tuotteita. Mukana oli dab-on antiperspirantti, wipes -kosteuspyyhkeet sekä esite, jossa on vinkkejä hikoilua vastaan.



Jos nyt rehellisiä ollaan, niin en ole kerennyt edes testaamaan näitä tuotteita, sillä helteitä ei näy missään ja normaali olosuhteissa en ole mitenkään kova hikoilemaan. Absolut Torrin tuotteet ovatkin suunniteltu juuri lämpimille ja hiostaville kesäpäiville. Ne ovat erittäin tehokkaita ja suunniteltu ehkäisemään hikoilua ja epämiellyttävää hajua jopa 7 päivän ajan! Tuote tehoaa kaikentyyppiseen hikoiluun, kuteen kainaloihin, jalkoihin ja käsiin.


Uskon, että erityisesti paketin mukana tulleet kosteuspyyhkeet tulevat olemaan tehokas apu jalkojen hikoilussa. Näin välttää ne kiusalliset tilanteet, kun kesähelteillä ottaa 10 euron cittarista löydetys halpis ballerinat pois jalasta ja tuoksu on huumaava.



Jos sinäkin rakas lukija haluat ostaa Tosi Kuiva tuotteita ILMAN postikuluja, klikkaa itsesi Apteekkituotteet verkkokauppaan ja syötä kampanjakoodi TOSIKUIVA. Tarjous on voimassa 30.6.2014 asti.

Nyt eikun vaan nauttimaan helteistä raikkaana ja hyvän tuoksuisena! (ainiin, mutta ulkona mittari näyttää melkeen miinus asteita.. :/)

Kesäisiä päiviä odotellen!


Pikku neidin kesä vaatteet! (Sisältää makig of -materiaalia)

maanantai 23. kesäkuuta 2014

Aurinkoa ei näy missään, joten onkin aika kaivaa kaapin perältä kesä vaatteet esille ja koota teille kollaasi lemppari vaatteista, mitkä ei näköjään ikinä pääse käyttöön. Saapahan ainakin ihastella näitä ihanuuksia kameran välityksellä. ( En yhtään kuulosta katkeralta tässä.. :D)

Kesän alussa pelkäsin, ettei meillä olisi ainuttakaan kesä hepenettä tytölle, mutta jostain nämä kaikki kuitenkin on kaappii eksynyt. Kuten varmaan jokaisen pikku neidin kaappi on pullollaan mitä ihanempia mekkoja, paitoja ja shortseja ja valikoima on miljoona kertaa suurempi mitä äidillänsä. Niin on myös meillä. Itse en omista ees käyttökelpoisia shortseja tällä hetkellä :D Ja mekko valikoimakin koostuu lähinnä ebaystä hankituista epämääräsistä räteistä :D Mutta pitemmittä puheitta: lempparit Lilianin kesä vaatteista.




Kaksi ensimmäistä ihanuutta on kirppari löytöjä ja kolmas lahja mummilta :)


Kirpparilöytö, Kappahl ostos ja kolmas löytyi hullareilta.


Nää haalarit on kyllä kaikki niin ihania! Ensimmäisen oon ostanut ebaystä, mikä ei oo kerennyt vielä ollenkaan käyttöön. Toinen on kirppari löytö, kolmannen ostin H&M:ltä ja neljännen on mun äiti tehnyt.


Ensimmäiset ovat olleet paljon käytössä! Tosi kevyet ja ihanan pehmeää materiaalia, jotka on helppo pukea. Ne ostin Kappahlista. Toiset ovat myös lähes jatkuvassa käytössä ja ne olen ostanut Nextiltä. Ja kolmannet ovat kirpparilta.


Shortseja en oo kerennyt ollenkaan pitämään. Tuo ensimmäinen ihanuus on Stockmannilta ja kahdet muut kirpparilta.


Pitkähihaiset bodyt ja paidat ovat siis olleet melkeen jatkuvassa käytössä tänä kesänä. Bodyn olen ostanut Name it:stä ja kaksi paitaa kirpparilta.


Asusteet ostan lähinnä Ebaystä, sillä sieltä löytyy niin sulosia hattuja ja kenkiä. Vaikka tuon neitin jalassa ei paljon kengät pysykään.

Aika paljon olen vielä kirppareilta löytänyt 74-80 kokoa, mutta koko ajan valikoima vähenee, sillä tuon ikäset kuluttaa vaatteita jo ihan eri tavalla. Niinkuin varmaan huomasittekin, niin tällä hetkellä suosin kukka kuosia ja tyttömäistä hempeyttä. Eniten silmää mielyttää värit keltainen ja sininen ja tottakai tytölle pitää olla myös vähän pinkkiä asuissa.

Loppuun making of materiaalia, jossa minulla oli kaksi reipasta apuria ;D


Minä jatkan kesä helteiden odottelua, että saisin puettua tytön nuihin ihanuuksiin vielä joku kaunis päivä :)

Minkä tyyliset vaatteet ovat vallanneet teidän pikkusten vaatekaapin? 


Helppoa, nopeaa ja hyvää kotiruokaa

sunnuntai 22. kesäkuuta 2014

Kaikkien blogit ovat täyttyneet ihanista mökki maisemista ja maistuvien grilli herkkujen kuvista. Aion tehdä poikkeuksen ja jakaa sen sijaan teille reseptin helppoon ja maistuvaan kotiruokaan. Todellisuushan siis on, ettei mulla edes olisi jakaa mitään hienoja mökki kuvia, sillä vietettiin juhannus ihan kotosalla Kimmon päivystäessä.

Mutta siis nyt lupailemaani reseptiin.

Tähän ruokaan tarvitset:
Kanan filettä
Halloumi juustoa
Auringonkuivattua tomaattia
Basilikaa
Valkosipulia
Suolaa
Mustapippuria

Laitoin juustot kana fileiden sisälle ja maustoin suolalla ja pippurilla. Lopuista aineista tein blenderissä tuollasen mössön fileiden päälle.
Tämä resepti on ollut kesto suosikki ja sitä voi muunnella makumieltymysten mukaan. Monesti olen myös laittanut päälle tomaattikastiketta tuon mössön sijasta tai täyttänyt kanat jollain muulla juustolla. Jos haluaa tehdä vähän miehisemmän version voi fileet esimerkiksi käärästä pekoniin.
Fileet paistuvat uunissa 175 asteessa noin 20-25 minuuttia. Samalla voi tehdä kaveriksi salaattia tai riisiä.


Keittiössä häärää seurana aina pikku apulainen, joten hirveen suuri töisiä aterioita ei pysty alkaa tekemään joka päivä. Suosinkin yleensä sellasia ruokia, jotka valmistuvat itsekseen uunissa. Myös keitot ja  salaatit ovat olleet suosiossa viime aikoina.


Noin puolen tunnin päästä lautasella on tällänen ala carte annos nautittavaksi ;)


Mitkä ruuat on teidän kotona suosiossa? Haluatteko lukea jatkossakin "mitä meillä syödään" tyyppisiä postauksia? :) 


Sadepäivän puuhia

torstai 19. kesäkuuta 2014

Joskus taas en yhtään tykkää, että Suomessa on kesälläkin neljä vuodenaikaa! Vähän aikaa sitten fiilistelin ihanaa lämpöö ja sitä, kun voidaan kierrellä ulkona koko päivä. Nyt taas saa pelätä, että saa lunta niskaan ja ulos täytyy pukea pikkuselle melkeen talvihaalarit päälle.

Eilen nyhjättiin melkeen koko päivä kotona lukuunottamatta kauppareissua ja pientä yritystä lähtee ulkoilemaan, kun ulkona vihdoin paistoi aurinko! Päästiinkin noin 1,5km päähän, kun huomasin että takana taivas oli jo ihan musta. Kiiruhdettiin takaisin päin, mutta kilometrin saatiin mennä lähes kaatosateessa. Lilian veteli kivasti sikeitä vaunun suojissa, mutta itellä ei ollut niin kivaa.

Kymys kuuluukin, missä helteet tai edes aurinko piileksii ? Onneksi meillä on sentään yksi takuu varma viikko lämpöö Rodoksen auringon alla :)

Mitä sitten tehdä, kun ulkona sataa vettä ja räntää naamaan? Normaalisti varmaan kierreltäs kauppoja, mutta nyt sinne ei uskalla mennä, kun alennusmyynnit on alkaneet. Ties vaikka sortuis jotain ostamaankin... (No okei ketä mä huijaa, kävin mä ostaa jo tiistaina parit ihanuudet Lilianille ens syksyksi )

Eilen me sen sijaan oltiin vaan kotona. Hauskaa ajan vietettä on myös ottaa hauskoja kuvia pikkumurusta. Se varmasti osaa arvostaa tätä joskus.. :D Tässä on hieman kuvasatoa eiliseltä.



Tää kuvasarja varsinkin aiheutti hajoomista :D Lilian taisi rakastua <3


Sarjassamme fiksun näköset hatut :D 


Huivitkin voi olla kivoja. 

Päivää voi myös piristää tekemällä vauvalle ja itselle erilaisia herkkuja. Eilen tehtiin Lilianille mansikka-banaani smoothie ja mulle ei niin terveellistä mansikka-banaanirahkaa. Ja kerrankin Lilianille maistu mun tekemät ruuat! :D

Miten te vietätte aikaa sateisina päivinä? :) 


Perhepeti paras peti?

keskiviikko 18. kesäkuuta 2014

Mammat saa tunnetusti aikaan väittelyn joka asian puolesta ja vastaan. Yksi isoimmista väittelynaiheista on ehdottamasti nukkumisjärjestelyt. Kun toiset ovat vannoutuneita perhepedin kannattajia ja uskovat, että lapsen on turvallisinta nukkua vanhempien välissä murrosikään asti niin samalla toinen koulukunta katsoo perhepedin lisäävään kätkytkuoleman riskiä ja hankaloittavan lapsen yöheräilyn vähentämistä.


Itse lähinnä kauhistelin alkuun ajatusta nukkua  jonkun niin pienen ja hennon vieressä. Sairaalassa kuitenkin todellisuus iski heti vastaan. Ei vauvaa noin vaan pysty laittamaan kolkkoon sairaalasänkyyn yksin nukkumaan. Pidin molemmat yöt Lilianin tiukasti rinnallani, sillä se oli ainut paikka missä hän nukkui. Jos edes yritin lähteä pois vierestä, tyttö heräsi ja ei saanut enää unen päästä kiinni. Itse pystyin ehkä torkkumaan näiden kahden yön aikana tunnin verran, sillä pelko siitä, että jotenkin unissaan vahingoittaisi lasta oli koko ajan mielessä.



Kun pääsimme kotiin Lilian nukkui ekat yöt omassa äitiyslaatikkoon tehdyssä pesässään, mutta pian illat alkoivat vaikeutua ja muuttua itkuiseksi. Omaan sänkyyn nukuttaminen oli täysin mahdotonta, joten luonnollista oli rauhoittaa tyttö vierelle. Tämä helpotti myös yösyöntejä, sillä Lilianin saatua tissin suuhun pystyin itse jatkamaan saman tien unia. Enää pelkoa toisen päälle vierimisestä ei ollut, sillä äidin vaisto pelaa kyllä öisinkin. Toisaalta on myös rauhoittavaa nukkua oman pienen vieressä, sillä tietää että hän on koko ajan lähellä.

Lilianin kasvaessa muutaman kuukauden ikäiseksi ja masuvaivojen helpottaessa aloimme taas nukuttamaan Lilianin omaan sänkyyn. Lilian alkoi myös olla jo sen verran vanha, että öisin alkoi sadella potkuja ja muita iskuja ympäri kehoa, joten oli toisaalta helpompaa nukkua ensimmäinen pätkä rauhassa. Ensimmäisen yösyötön jälkeen otin jälleen tytön viereen nukkumaan loppu yöksi.



Imetyksen loputtua noin 4kk iässä Lilian on nukkunut omassa sängyssään koko yön ja Kimmon lähettyä töihin olen saattanut ottaa tytön viereen nukkumaan vielä hetkeksi. Tosin tällä hetkellä aamuherätykset tulevat jo niin aikaisin ettei unta enää riitä niin pitkäksi aikaa, kun ehkä tämä mamma haluaisi.

Tälläinen välimuoto kummastakin vaihtoehdosta on toiminut erittäin hyvin meillä. Masuvaivojen loputtua Lilianin nukutus omaan sänkyyn kävi aika kivuttomasta ja tyttö jäi sen suurempia vastalauseita sinne nukkumaan. Toki edelleen nukuttaminen käy niin, että mennään molemmat sängyllä makoilemaan ja juodaan maitoa, jonka jälkeen siirrän hänet omaan sänkyyn. Yleensä silmäluomet painuvat jo tässä vaiheessa kiinni tai sitten nukahdetaan pikku huudon saattelemana.



Vauvat ovat kuitenkin niin erilaisia kaikki. Joillekin kelpaa vaan perhepeti koko vauvavuoden ja jotkut jäävät mielellään jo varhaisessa vaiheessa omaan sänkyyn nukkumaan. Eri asia onkin onko äiti valmis laittamaan omaa pientä omaan sänkyyn nukkumaan ;)

Loppuun vielä huippu kuva kaikista mahdollisesta variaatioista minkälaista meidän nukkuminen varmasti olisi, jos Lilian vieläkin nukkuisi perhepedissä :D


Miten teillä nukutaan öisin? :) 



Blogi kesällä?

maanantai 16. kesäkuuta 2014

Blogin päivitystahti on pikkuhiljaa hiljentynyt aurinkoisten päivien saavuttua. Varmasti moni muukin bloggari hidastaa tahtia kesän tullen ja niin aion myös minä tehdä. Aurinkoisina päivinä ei tule varmasti paljon istuttua koneen ääressä ja kesällä on tulossa myös kaikkee muuta ohjelmaa. Sadepäivien varalle on kuitenkin ihana olla varasuunnitelma ja mahdollisuus uppoutua jälleen  blogin kirjottamiseen.



Tänään sais myös mielenkiintoisen puhelun liittyen opinnäytetyöhöni, jota olen aikaissa aloittaa nyt tekemään. Lähetin aamulla sähköposteja mahdollisiin yrityksiin, jotka lähtisivät mukaan tähän projektiin ja sainkin heti puhelun! Olen erittäin innoissani mahdollisesta yhteistyöstä, vaikka mitään mitään ei vielä lyöty lukkoon, vaan menen vielä käymään yrityksessä paikan päällä. Toivottavasti saadaan yhteisymmärrys aikaan projektin suhteen ja pääsen aloittamaan! Opparin kirjoittaminenkaan ei käy hetkessä, joten tämäkin vie paljon aikaa kesällä, mutta tavoitteena on saada opinnot käytyä, joten motivaatiota löytyy!



Vaikka kaikenlaista muuta ohjelmaa löytyy tuleville kuukausille, en kuitenkaan kokonaan pystyisi lopettamaan blogin kirjoittamista! Minusta on ihana jakaa kuulumisia teidän kanssa ja saada kommentteja. En kuitenkaan ota stressia postaustahdista. Joinain viikkoina saatan kirjotella vaan kerran tai pari ja joinain viikkoina saatan innostua kirjoittelemaan päivittäin! Toivotaan kuitenkin ettei ihan sateista olisi koko kesä, niin saatte vähän taukoo mun kirjoitteluista ;)

Tekstien sisältö saattaa painottua vähän enemmän meidän puuhuiluihin ja kuviin, eikä niinkään syvällisiin pohdintoihin. Syvällistä pohdintaa tulee varmasti kirjotettua ihan tarpeeksi oppariin, joten tänne on kiva kirjottaa ihan tavallista liibalaabaa. Mistä tulikin mieleen, että meillä palattiin tänään arkeen, kun Kimmon eka loma pätkä loppui. Tämän kunniaksi Lilian vilkutti ensimmäiset heipat isin lähdettyä töihin. Niin hellyyttävä, kun toinen on ihan innoissaan opittuaan vilkuttamaan <3 Eilen myös otettiin ensimmäiset konttausaskeleet mummilassa! Hurjaa miten tällä hetkellä kehitystahti on sellasta, että joka päivä opitaan jotain uutta!

Tähän eiliseen aurinkoiseen kuvaan on hyvä päättää tältä päivältä! :) (tänään taas sataa....) 




Mukavaa alkanutta viikkoa! :) 


Lilian 8kk

lauantai 14. kesäkuuta 2014

2/3 vauvavuodesta jo takana ja ajanjuoksu senkun kiihtyy koko ajan. Neuvolalääkäri meillä oli jo viikko sitten ja uudet mitat tulevat heti alkuun tässä.


Mitat 8kk (6kk) 

Paino 8230g (7610g)
Pituus 68,5cm (66,3cm)
Pään.ymp 45,2cm (44,8cm) 

" Tasainen, hyvä kasvu. Tyytyväinen neiti. Hyvät iänmukaiset taidot ja kehitys. Status normaali. Arki sujuu mukavasti. Ei huolia." 

Neuvolakäynti oli siis yhdistetty lääkärikäynti ja seuraava oikea neuvola meillä onkin vasta vuoden iässä! Ens viikolla käymme kuitenkin ottamassa yhden extra rokotuksen reissua varten. Aika haikeeta toisaalta, että oma pieni on jo niin iso ettei neuvolassa tarvii enää käydä niin usein! Vaikka toisaalta meillä on arki rullannut tähän asti erittäin hyvin, ettei sielä neuvolassa tarvitsekaan joka kuukausi välttämättä rampata :) 

Sitten taas näitä perinteisiä kehitys sepustuksia :) 

Liikkuminen

Liikkuminen edistyy huimaa vauhtia. Tässä parin viikon ajanjaksolla ollaan opittu taas paljon uutta. Osataan nousta itse konttausasentoon ja konttausasennosta istumaan tai takas ryömimis asentoon. Vielä eteenpäin ei kontata, mutta taksepäin mennään pikkunen matka. Kovin paljon ei myöskään vielä kiipeillä paitsi matalia tasoja vasten, kuten syliin tai lelulaatikkoa vasten. 


Syöminen

Syöminen puolestaan on ollut viime aikoina aika hankalaa, kun mikään ei oikeen oo tahtonut maistua. Maitoo ja vettä kyllä menis vaikka kuinka paljon, mutta ei mitään oikeeta ruokaa. Tähän saattaa olla syynä kuumuus ja hampaat, sillä nyt eilen tuli jo kolmas hammas läpi! En kuitenkaan ole huolissani syömättömyydestä, sillä päivän aikana kuitenkin jossain vaiheessa maistuu se ruokakin :) 

Meillä syödään kaupan ruokia ja omia ruokia. Lilian tykkää myös itse napostella. Ylihysteerinen äiti vaan pelkää, että pikku muru tukehtuu vielä johonkin isoon palaan, vaikka mitään isoja  ei anneta edes eteen. Tänään puolitin jopa herneet ja hyvä, että ees yksi puolikas pääty suuhun asti :D Ainakin kärsivällisyyttä siis Lilianilta löytyy, sillä kertaakaan ei hermostuttu, vaikka puolikkaat tippuivat viime metreillä sormista. No kehittyypähän ainakin pinsetti ote ;) 




Sosiaalisuus

Edelleen Lilian on oma sosiaalinen itsensä. Mitään ei vierasteta, eikä pelätä. Päinvastoin, jos vieras sattuu tulemaan lepertelemään niin hymy kirkastuu entisestään. Positiivista tässä on, että kyläreissut ainakin sujuu aina mukavasti, mutta esimerkiksi kun kyläillään eläinperheessä niin typyä joutuu koko ajan pitelemään ettei se revi eläin raasuja milloin mistäkin :D 

Iloisen puolensa lisäksi Lilian on myös erittäin temperamenttinen ja tietää kyllä mitä haluaa. Jos jotain tavaraa ei saadakaan omiin pikku kätösiin, niin rangaistukseksi saa kuulla aika kovaäänisen vastalauseen. 

Oma vauvakieli on kehittynyt myös ja joskus puhe muistuttaakin jotain epämäärästä kieltä. Nykyään myös Lilian toistelee paljon "ääiithii" ja "iiisshhii". 


Nukkuminen
Ei vieläkään nukuta täysiä öitä! Huoooh :D Mutta tällä hetkellä tilanne on siltä osin rauhoittunut, että enää herätään yleensä  kerran yöllä ja toisen kerran 5-6 aikoihin, jonka jälkeen vielä jatketaan unia sinne 7.30. Tämä on jo ihan inhimillinen rytmi ottaen huomioon myös sen, että edelleen mennään nukkumaan noin 21 aikoihin. Vielä, kun saisi poistettua sen yhden heräämisen keskellä yötä. Normaalisti se tulee juuri pahimpaan aikaan, eli kello 1-3, jolloin on itse sikeimmässä unessa. Mutta ei auta valittaa, asiat voisivat olla huonomminkin :) 

Päikkäreitä Lilian nukkuu yhdet aamupäivällä ja toiset iltapäivällä. Yhteensä päiväunia saattaa olla 1.5-3h, riippuen nukutaanko päikkärit kesken kauppareissun vai omassa sängyssä. Parhaiten Lilian nukkuu omassa sängyssä.

Muuta
Tällä hetkellä käytössä on vaatekoko 74 ja Pampersin 4 vaippakoko. Lilian rakastaa kaikkee kimaltelevaa ja kissan perässä ryömimistä. Kaikkein hauskinta on, kun kissan hännästä saa kiinni. Kikatus on melkoinen! Myös maman korvat on aina tutkittava mahdollisten korvakorujen varalta, sillä niitä on hauska repiä irti! Lilian tykkää myös alkaa erittäin märkiä pusuja naamalle, niin että koko naama on varmasti täynnä kuolaa! :D 

Hih, ihana typykkä meillä kyllä on! <3 Onni on, että Lilian pysyy päivästä toiseen iloisena ja sosiaalisena. Vaikka kotona olo ei aina nappais, niin tarvii vaan kattoo toisen nauravaa naamaa niin heti päivä näyttää kivemmalta <3 


Minkälaisia teidän pikkuset ovat 8kk iässä? Mitä sormiruokailtavaa voi antaa jo tässä vaiheessa? :) 


Liikenteessä vauvan kanssa

perjantai 13. kesäkuuta 2014

Meidän Keitele-Kuopio-Tampere reissun aikana ajettuja kilometrejä kertyi reippaasti yli 1000, joten auton penkkiä kulutettiin monta tuntia. Vauvan kanssa matkustaminen vaatii aina monta ripausta kärsivällisyyttä, viihdytystaitoja ja paljon aikaa, sillä ylimääräsiä pysähdysiä saattaa tulla. Meidän mukana matkusti myös kissa, joka vaati myös oman huomionsa.

Mitä sitten on otettava huomioon, kun meinaa lähtee pitemmälle auto matkalle vauvan kanssa.



Varaa riittävästi viihdykettä. Liliankin on jo siinä iässä ettei koko automatkaa nukuta, vaikka kuinka rauhoittavaa se auton hurina olisi. Kaikki mielenkiintoiset esineet, jotka on turvallista antaa vauvan käsittelyyn kelpaavat, toki mielenkiintosimpia on sellaiset esineet jotka eivät ole leluja.

Maitoa ja nopeita eväitä autoon. Maito on siitä hyvä ettei sitä tarvitse mennä erikseen lämmittämään ja myös erilaiset hedelmä smoothiet menevät ilman lämmityksiä. Mukana oli myös maissi naksuja, joita on myös kiva mutustella esimerkiksi ravintoloissa muiden syödessä. Ja tottakai paljon vettä, varsinkin hellepäivinä!

Varaa aikaa matkaan. Pysähdyksiä on turha miettiä etukäteen, sillä aina voi sattua jokin yllättävä kriisi takapenkillä.




Lilian on luonteeltaan aikamoinen ikiliikkuja, eli viihdykettä tosiaan saa varata pitkille reissuille. Onneksi kuitenkin näinkin pitkä automatka sujui suht kivuttomasti :)

Liikkuminen vauvan kanssa on muuttunut huomattavasti siitä ajoista, kun Lilian oli ihan pieni. Silloin jopa kauppaan lähteminen yksin vauvan kanssa kauhistutti, sillä koskaan ei voinut tietää alkoiko itkukohtaus juuri sillä reissulla ja onnistuisiko vauvan rauhoittamaan jotenkin. Pyrinkin aina saamaan Lilianin nukutettua ennen kuin lähdimme minnekään ulos.

Myös itse lähteminen jo pelkästään yli työn ja tuskan takana. Ensiksi piti vaihtaa vaippaa, syöttää ja vaihtaa mahdollisesti vielä vaippa muutamaankin otteeseen, kun tavaraa tuntu tulevan koko ajan vaan lisää. Sen jälkeen vauva piti pukea ja rauhotella rattaisiin ja samalla koittaa saada ittensä lähtökuntoon ilman, että vauva jo hermostuisi odotteluun.

Ensimmäinen päivä kahdestaan kotona


Varmasti epävarmuus omista taidoista saada vauva rauhoitettua on monille esikoisensa saaneille vanhemmille tuttu asia. Monesti jäädäänkin neljän seinän sisälle peläten uusia tilanteita. Vauvan tarpeita ei myöskään tässä vaiheessa täysin tiedä, eikä välttämättä osaakaan rauhoitella lasta itkun sattuessa. Itse koin myös pelottavalta tälläiset tilanteet, jossa on sellaisten ihmisten kanssa joilla ei ole vielä lapsia. Omassa päässä miettii mitäköhän nekin nyt ajattelee, kun ei saa edes omaa vauvaa rauhoiteltua.

Nyt onneksi tälläiset ajatukset ovat jo taakse jääneitä. En pelkää lähteä Lilianin kanssa ulos, sillä vaikka kiukku saattaa yllättää, niin yleensä kuitenkin kiukun aiheuttaja saadaan nopeasti korjattua. Tällä hetkellä ehkä suurin ongelma liikkuessa typyn kanssa on saada se olemaan paikoillaan :D

Miten teillä sujuu pitemmät matkat vauvojen kanssa? Ja onko liikkuminen helpottunut vai vaikeikeutunut? :) 



Viikko 24/52 & Palanen Tamperetta

keskiviikko 11. kesäkuuta 2014

Meidän reissun loppuun vielä tehtiin visiitti Tampereelle, jossa vietettiin pari yötä kylpylässä, vaikka itse kylpylän puolelle ei keretty ollenkaan. Tarkoituksena oli viettää osa tiistai päivästä Särkänniemessä, sillä se sijaitsi kävelymatkan päässä.





Meidän piti myös tavata siellä Nellaa ja Jiroa, mutta navigoinnin seurauksena ei löydetty paikalle ollenkaan ja tunnin sooloilun jälkeen alko jo kaikilta mennä hermot :D Voin vaan kuvitella miten onnistutaan eksymään Rodoksella, jos Tampereellakin tuottaa jo vaikeuksia toimia yhteistyössä navigaattorin kanssa.  Ja kyllä Särkänniemi voi olla joillekin ulkopaikkakuntalaisille vaikea löytää :D Tampereella on nähtävästi pikkasen remontissa paikat, sillä navigaattorin kanssa saatiin määränpääksi vain suljettuja teitä :/ Harmittavaa, kun tapaaminen peruuntui, mutta ehkä vielä kesän aikana saadaan aikaseksi nähdä!

Sopivasti myös sattui erittäin kylmä ja pilvinen sää tiistaille, joten päätettiin aamupäivästä käydä Ideaparkissa ja Radiokirppiksellä. Karttaa katsottaessa huono sää oli ainoastaan Tampereen yläpuolella, eli aika huonoa tuuria :D Eksyttiin myös matkalla paikkaan nimeltä Tallipiha, joka ei kuulemma ollut kaukana Särkänniemestä. Paikka oli kivan maalaisromanttinen ja siellä oli ihana pikkunen suklaapuoti! Ostettiin muutamat karkit rauhoittamaan hermoja ja poistuttiin nopeasti puodista.







Tänään sitten taas aurinko on paistanut lähes pilvettömältä taivaalta, mutta tuolla mun miehellä on aina kauhee kiire yleensä kotiin, joten Tampere jätettiin jo taakse aamupäivällä. Pari ulkokuvat vielä hotellin pihasta saatiin kuitenkin otettua :) 





Nyt on sitten varmaan meidän isommat reissut kesäkuun osalta tehtykin ja ens viikolla palataan taas arkeen. Loppuviikko menee palautuessa kotona ja kyläillessä :) 


Related Posts Plugin for WordPress, Blogger...
CopyRight © | Theme Designed By Hello Manhattan