Kaksplus.fi

Sivut

maanantai 26. kesäkuuta 2017

Imetys sai minut valtaansa

Täytyy sanoa, että asenne imetystä kohtaan on muuttunut tässä 5kk aikana täysin, sillä niin erilainen kokemus on tämä verrattuna esikoisen vauva-aikaan. Viimeksi taistelin  osa-imetyksen kanssa hädin tuskin 3kk ja imetys oli ahdistavaa, vaikeaa ja rasittavaa jatkuvien rintaraivarien myötä. Lopulta maidontulo romahti kokonaan ja siirryttiin kokonaan korvikkeisiin, mikä oli loppujen lopuksi helpotus, kun ei tarvinnut kärvistellä ja pystyi keskittymään itse vauvan hoitoon enemmän. Tällä kertaa kuitenkin kokemus on ollut täysin päinvastainen, sillä Patrik on viihtynyt tissillä liiankin hyvin. Hän tykkää tissitellä edelleen todella tiheästi ja tällä hetkellä on menossa vaihe, kun unta ei tahdo riittää missään kohtaa päivää paljon 2h pidempään. Varmaan pullo toisaalta saattas helpottaa tätä vaihetta, sillä siihen ei ehkä saattaisi syntyä yhtä pahaa addiktiota, mutta eiköhän tämäkin vaihe mene jossain vaiheessa ohi.

Tällä kertaa myös maitoa on tullut ihan riittävästi. Oltaisiin pärjätty alun jälkeen omalla maidolla, mutta on pidetty myös pullo mukana, joten isäkin pääsee helposti ruokkimaan vauvaa silloin kun en ole saatavilla. Nyt ollaan päästy maistelemaan soseita, joten ruokailuvälit ovat jo hieman pidentyneet ja pahimpaan nälkään helpottaa jo soseannos. Edelleen kuitenkin vielä ihmetyttää äidit, jotka hysteerisesti pyrkimät pelkästään imettämään sinne 6kk asti keinolla millä hyvänsä. 6 kuukauden ikää pidetään jonain maagisena rajana, vaikka edelleen huomio pitäisi pitää lapsessa ja toimia hänen valmiuksien ja parhaan mukaan. 

(C) @tenhunenphoto
Julkinen imetys on aiheena iso tabu edelleen. Itse en kokenut sitä yhtään omaksi jutuksi ensimmäisen lapsen kohdalla, sillä rinnalla huudettiin myös paljon. Nyt joitain vaiheita lukuunottamatta syöttöhetket ovat pysyneet aika rauhallisena, joten olen hyvillä mielin pystynyt myös ruokkimaan lasta ulkona ja ihmisten ilmoilla.  Etsin kuitenkin aina sillä hetkellä rauhallisimman paikan, eikä mieleen tulisi imettää ihmisvilinässä. Toinen paikka missä en imetä on ravintolat. Vaikka imetys onkin täysin normaalia ja luonnollista, niin jotkut siltikin saattavat siitä hämmentyä, joten en tahalteen aiheuta toisille mielipahaa, sillä pystyn hyvin menemään vaikka johonkin rauhallisempaan nurkkaukseen. Toisten ihmisten katseet saattavat myös aiheuttaa itselle turhaa stressiä, joka siirtyy vauvaan, joka johtaa turhaan hermostumiseen, jolloin ruokailuhetki ei ole kovin mukava kenellekään. Julkisilla paikoilla kannan varuilta aina pulloa, vaikka hirveen paljon Patrik ei siitä huolikaan maitoa ihmisten keskellä vaikka tarjoisinkin sillä sitä. Hänkin on aika tarkka ruokailija ja vaatii yleensä tietyn rauhan, jotta saa kunnolla nautiskella ateriastaan.

Yksi iso tekijä tähän imetyskokemukseen ovat myös imetysvaatteet. Viimeksi en tainnut omistaa ainuttakaan, joten tunsin oloni todella alastomaksi, kun jouduin vetää koko paidan korviin asti. Nyt imetys onnistuu melkeempä huomaamatta, sillä suosin imetysvaatteita, jossa on luukkusysteemi. Paljon tissit eivät vilahtele ja Patrikin pää varmasti suojaa sen pienenkin osan. Yksi iso ongelma on vaan imetysvaatteiden kanssa, sillä ne ovat yleensä kaikki samanlaisia ja maksaa ihan pirusti! Olenkin hankkinut muutamat luottovaatteet, joita voi yhdistellä eri alaosien kanssa ja näillä mennään sitten koko imetysaika. Ilokseni sain tehdä myös yhteistyötä Mammas.fi -verkkokaupan kanssa, josta löytyy tämä kuvissa oleva kaunis ja ajaton Boobin imetys- ja äitiysmekko Simone. Äitiysvaatteissa suosin niiden monipuolisuutta käytössä, sillä raskaus- ja imetysaika on kuitenkin niin lyhyt. Tämä mekko menee hyvin odotukseen ja on täydellinen imetykseen. Lisäksi malli on sellainen, että pystyn varmasti jatkossa käyttämään sitä myös imetyksen loputtua. Mekosta onkin tullut suosikkivaate tälle kesälle, sillä se sopii hyvin arkeen sekä pienempiin juhliin.

Koodilla kesä2017 Mammas tarjoaa kaikista normaalihintaisista tuotteista -10% ja alekoodi on voimassa elokuun loppuun asti! Verkkokaupassa on myös menossa isot kesäalet, jotka kannattaa hyödyntää mikäli äitiysvaatekaappi kaipaa täydennystä. 


Loppuun voisin vielä sanoa, että on se imetys aika ihanaa, jopa huumaavaa, kun se tuntuu hyvältä meistä molemmista. 


Onko teillä ollut erilaisia imetyskokemuksia? 

*Yhteistyössä Mammas.fi kanssa

keskiviikko 21. kesäkuuta 2017

Maalla on tunnelmaa

Nautiskeltiin viikko lapsien kanssa maaseudun tunnelmasta näin kesän alkuun. Kimmo lähti jo aikaisemmin kotiin ja töihin, joten jäin vielä joksikin aikaa lasten kanssa keskenään mummolaan. Ja mikäs siinä, kyllähän kesällä maalla on ihana oleskella. Suurimmat plussat on, että ulos pääsee heti ulkoovesta ilman kaaosta toisin kuin kotona, kun mukaan pitää pakata hoitolaukullinen tavaraa, jos meinaa lähteä jonnekin. Lisäksi ulkona on aina tekemistä ja ennenkaikkea erilaista tekemistä. Täällä tulee kulutettua keinun penkkejä ja hiekkalaatikon reunaa päivittäin, joten on luksusta esimerkiksi päästä silittelemään lehmiä, kastelemaan kukkia, liottamaan varpaita järvivedessä tai ripustamaan pyykkejä ulos. 




Lapset olivat reissusta innoissaan, vaikka Patrik ehkä oli normaalia stressaantuneempi, sillä tuttua ympäristöä ei ollut ja Lilianista ei näkynyt kuin vilaus koko viikon aikana, kun neiti juoksenteli onnellisena paikasta toiseen. Patrikistakin huomaa jo kuinka tärkeä sisko hänelle on ja poika olikin yhtä hymyä ja naurua kotona, kun Lilian malttoi viimein oikeen kunnolla leikittää häntä. Lilianille reissu oli jälleen täynnä uusia elämyksiä ja enää lehmätkään eivät pelottaneet. Hän olisi viihtynyt niitä katsellen vaikka koko päivän ja oli myös innokkaana seuraamassa lypsytouhuja aamuisin ja iltaisin. Mummolassa oli niin kivaa, että oonkin saanut nyt joka päivä kotiin palattua kuunnella laulua, koska mennään takas mummolaan. 



500km paluumatka tehtiin junalla ja mummo lähti seuraksi. Oishan tuo junamatka varmaan aikamoinen suoritus yksin kahden pienen kanssa, sillä pelkät viikon matkatavarat kolmelle on hankalaa kuljettaa. Lilian reipastui silmin nähden reissussa ja hän onneksi käveli pitkiäkin matkoja, joten kahta lasta ei sentään tarvinnut kantaa. Patrik on puolestaan siinä iässä, että hän painaa paljon, mutta ei osaa vielä istua, joten häntä on pidettävä periaatteessa koko matka sylissä. Onneksi mukana oli kantoreppu, joka oli koko reissun ajan todella kätevä apuväline. Kantoreppu oli koko viikon kovassa käytössä, sillä poitsu tykkäsi nukkua siinä unia ja hakea muutenkin turvaa, kun ympärillä oli kaikki ihan outoa. Kyllähän noissa mummoloissa viihtyy nykyään paljon paremmin, kun mukana on lapset, sillä saa itse olla tekemättä välillä yhtään mitään. Se jos mikä on harvainasta luksusta.

Kuvat: @tenhunenphoto

maanantai 19. kesäkuuta 2017

Patrik 5kk

Viime viikolla tuli täyteen 5 kuukautta. Enää kuukausi ja maaginen puolen vuoden ikä on saavutettu. Kesällä tämä aika tuntuu vaan lentävän, sillä koko ajan tuntuu olevan jotain ohjelmaa ja tekemistä. 4-5kuukauden  välinen ikä on ollut kuitenkin kehityksen kannalta merkittävä, sillä ollaan aloiteltu soseet ja opittu kääntymään! Myös kaksi ekaa hammasta tuli läpi viime viikolla 5 kuukautis päivän kunniaksi.

Ruokailu


Ruokailuun on tullut selkeää rytmiä soseiden aloittamisen jälkeen. Annetaan sosetta yleensä 3x päivässä. Ensimmäisen kerran 10-12 aikoihin, toisen kerran 17 aikoihin ja kolmannen kerran 19-20 aikoihin. Päivän aikana tulee maisteltua hedelmiä, kasviksia sekä puuroa. Pikkuhiljaa aletaan myös käymään läpi eri lihoja ja kalaa. Yhdellä kerralla Patrik yleensä syö kaksi jääpalaa/ puoli purkkia sosetta, vaikka hän kyllä söis varmaan koko päivän pelkkää sosetta, jos suuhun vaan lapioisi sitä. Toivottavasti ruokahalu olisi aina yhtä hyvä. Lilian on ollut todella innokas soseiden syöttäjä ja hän onkin siinä niin taitava ettei minun tarvitse enää siihen hommaan paljon osallistua. Tällä hetkellä me ollaan maisteltu bataattia, porkkanaa, perunaa, kesäkurpitsaa, maissia, parsakaalia, mangoa, persikkaa, päärynää, omenaa, luumua, makaroonia sekä kaurapuuroa. 

Nukkuminen


Meillä jatkuu edelleen levottomat unet, eikä päivisin tai edes useimmiten öisinkään malteta nukkua pitkää pätkää kerrallaan. Päivisin on nykyään haasteellista saada edes tuntia unta kerrallaan. Päikkäreitä on yleensä kolmet, joista ensimmäiset ovat 9.30-10.00 aikoihin, toiset 12 jälkeen ja kolmannet 16-17 aikoihin. Vaikka joinain päivinä näistä pätkistä kertyy hädintuskin tunnin uniaikaa yhteensä, niin silti Patrik on yleensä hyvällä tuulella. Yöunille mennään 20 maissa ja koko yö saattaa mennä 1-2h unipätkissä tai sitten ensimmäinen herätys on vasta 1-2 aikoihin ja toinen 3-5 aikoihin. Päivään Patrik herää 7-8 välissä. Toivon, että kiinteiden myötä saataisiin ainakin öihin säännöllisyyttä.

Tällä hetkellä myös päikkäreille nukuttaminen tuottaa haasteita, sillä ollaan siirrytty vauvakopasta pois, joten näköalat ovat parantuneet ja poika ei malta ollenkaan painaa silmiä kiinni. Myös jaloilla ja käsillä keksii vaikka mitä uutta tutkittavaa, joten äiti tai isi saa tehdä aikamoisen työn ulkona lenkkeillen ennen kuin Patrik malttaa sammua. 

Sosiaalisuus & Liikkuminen


Patrik on iloinen ja rauhallinen poika, joka ei turhasta itkeskele. Hänelle parasta ajanviihdettä on katsella siskon puuhia ja hän olikin pikkuisen kiukkusella tuulella pari viikkoa, kun siskoa ei paljon näkynyt, kun isi lomaili ja oltiin mummon luona. Patrik olikin pelkkää hymyä, kun päästiin takaisin arkeen ja siskokin kiinnitti taas ihan erilailla huomiota pikkuveljen touhuihin. Patrik hymyilee paljon ja enää hymyjä ei tarvitse paljon kalastella, sillä pelkkä huomion kiinnittäminen häneen riittää auringon tuomaan hänen kasvoilleen. 

Patrik osaa kääntyä selältä mahalleen, mutta ei takaisin päin. Viime viikolla hän myös löysi mummolassa varpaat. Kesäisillä helteillä niitä olikin kiva tutkia kun ei ollut turhia kerroksia vaatteita häiritsemässä. Uusi juttu on myös istumaan nouseminen yritys. Hän on aika jäntevä poitsu, joten osaa tukevasti istua sylissä selkä suorassa. Nyt istumaan pitäisi nousta myös kaikkialla muualla: sitterissä, kaukalossa, rattaissa, hoitoalustalla jne. Istuminen olisi ihan parasta pojan mielestä, sillä lelujen tutkiminen on niin paljon mielenkiintoisempaa. Vielä kuitenkin pitäs hetki odottaa, että oikeasti pystyy istumaan ilman tukea. Tänään kokeiltiin ekaa kertaa keinua myös siskon kanssa, joka oli ainakin Lilianin mielestä ihan parasta. Patrik rauhallisempana kaverina otti asian coolimmin.


Mitat 5kk (4,5kk) 


Pituus: 67,5cm (66cm)
Paino: 7750g (7485g)
Pään.ymp: 44,3cm (43,8cm)

Onko muilla ollut vastaavaa levottomuutta nukkumisen suhteen? Hyvät vinkit laadukkaisiin uniin ovat tervetulleita! 

maanantai 12. kesäkuuta 2017

Aurinkolasit vauvalle

Tammikuiset vauvat alkavat olla jo niin isoja etteivät välttämättä nuku vaunuissa niiden liikkuessa ja kesällä tulee myös vastaan se hetki, kun siirrytään kokonaan vaunukopasta pois. Pikkusilmät ovatkin tärkeä suojata hyvin aurinkolaseilla, sillä lapsi ei ymmärrä välttää suoraan aurinkoon katsomista, jolloin uv-säteily rasittaa silmää ja voi aiheuttaa mm. päänsärkyä ja sidekalvontulehduksen. Silmät vaurioituvat  herkemmin kuin aikuisen. Auringon aiheuttavat vauriot eivät parane koskaan. 
Lasten aurinkolaseja valitessa itselle tärkeimmät kriteerit on, että ne ovat  hajoamattomat ja antavat 100% suojan UVA ja UVB säteilyltä. Meille kotiutuikin Babiators Originals aurinkolasit suojaamaan vauvan vielä niin herkkiä pieniä silmiä. Babiators -lasit täyttävät kaikki kriteerit ja kaiken lisäksi ne näyttää pikkumiehen päässä erittäin tyylikkäiltä. 5kk ikäinen vauva on jo sen verran utelias, että hän tykkää tutkia käsillään ja maistella suussaan. Tämän takia suuri plussa onkin että lasit ovat valmistettu 100% kumista, joten ne ei sisällä flataatteja tai BPA:ta.  Näitä aurinkolaseja pystyy huoletta taivuttelemaan ja pureskelemaan rikkomatta niitä. Ei haittaa myöskään, jos ne välillä päätyisivät maahan, sillä linssit ovat iskunkestävät ja särkymättömät. Erittäin iso plussa on myös se etteivät lasit hankaa kasvoja tai nenää. Babiators tarjoaa laseilleen ainutlaatuisen vuoden Lost & Found takuun, joka korvaa lasit mikäli ne rikkoutuvat tai katoavat. Aika huikea etu, sillä lapset tunnetusti osaavat unohtamisen taidon. Ainakin tän isomman neidin kanssa tulee metsästettyä päivittäin milloin mitäkin tavaraa. 
Lilianilla testattiin aikoinaan monia aurinkolaseja eikä hän kelpuuttanut ollenkaan ahdistavia laseja, jotka hankasivat naamaa tai niihin tuli remmi taakse, joka osaltaan myös teki kiristävän tunteen. Babiatorsin laseihin on myös mahdollista saada remmi, joka auttaa pysymään lasit paremmin päässä, mutta ainakaan vielä vauva ei ole edes yrittänyt huitoa niitä pois tai alkanut itkemään ne päässään, sillä ne istuvat hyvin päähän ja mikä tärkeintä aurinko ei häikäise silmiin, kun ne laittaa päähän. 
Löytyykö teidän vauvoilta jo aurinkolasit? Minkälaisia malleja olette suosineet? 

Helpotukseksi lasien valintaan minulla on ilo tarjota -10% Raskauskeijun verkkokauppaan Babiators-aurinkolaseista koodilla marialove10 . Koodi on voimassa ma 12.6 - to 15.6. Raskauskeijun sivuille pääset tästä.


Yhteistyössä - Raskauskeiju 
Kiitos kuvista Tenhunenphoto

tiistai 6. kesäkuuta 2017

Vain vauva

Viime viikonloppuna sain rentoutua todella, kun sain viettää aikaa pari päivää kaksistaan vauvan kanssa. Joku saattaa miettiä miksi valitsin tähän yhteyteen sanan rentouttava, mutta sitä se todella oli. Hetket kun on vaan yksi lapsi hoidettava on ainutlaatuisia ja silloin todellakin pääsee jopa rentoutumaan, kun yksi lapsi ei välttämättä koko ajan ole vaatimassa huomiota. Meillä oli kaikinpuolin ihanaa, sillä ei tehty mitään erikoisia suunnitelmia ja aikaa jäi vaan toisten seurassa makoiluun ja siihen tunteeseen ettei toisen viereltä ole kiire minnekään. Kaipaan enemmän arkeen niitä hetkiä, jolloin pystyn vaan elämään hetkessä ja olla lähellä ilman kiirettä.


Nyt huomaan kuinka helppoa olisikaan, jos olisi vain yksi lapsi ja erityisesti vauva. Pelkkä ulos lähteminen on todella nopeaa, kunhan vauvan kaikki perustarpeet on tyydytetty. Vauvan pystyy pukemaan nopeasti, eikä se pistä vastaan. Vauva yleensä hiljenee heti vaunuissa/manducassa, jolloin itse pääsee nauttimaan hiljaisuudesta. Yhden vauvan kanssa on super helppo käydä ostoksilla, sillä se ei todellakaan karkaa minnekään. Jos kaupassa yllättää itku, niin vauva on helppo ottaa syliin ja antaa ruokaa ilman että toinen lapsi ehtisi karata sillä välin toiseen päähän kauppakeskusta. Kotona vauvalle pystyy antamaan jatkuvasti täyden huomion, eikä tarvitse myöskään miettiä ruoka-aikoja, sillä esikoinen ei ole vaatimassa koko ajan pöytään jotain syötävää. En tehnyt kertaakaan ruokaa kotona, joten säästyin myös tiskiltä ja se oli aika luksusta. Illalla omaa aikaa jäi useita tunteja, sillä tarvitsi vain nukuttaa yksi pieni vauva ja sain katsella juuri sellaista hömppää tv:stä mitä halusin.

Koko tämän loman ajan kuitenkin mielessä oli enemmän tai vähemmän, että jotain tärkeää puuttuu viereltä. Minulla ei ollut ketään kaveria jonka kanssa pystyisin puhumaan. Se oli asia minkä takia ensimmäinen vauvavuosi oli ajoittan stressaava. Vaikka kuinka nautin pienistä hetkistä kun on kotona hiljaista, niin aika nopeasti se alkaa kyllästyttää, kun ei pysty höpöttämään mitään kenelläkään, joka pystyisi vastaamaan ymmärrettävästi takaisin. Niin hassulta kuin se ehkä saattaa kuulostaakin, niin arki nyt kotona on helpompaa, kun ikinä ei tarvitse etsiä juttuseuraa kauempaa, sillä sellainen löytyy aina kotoa.  

lauantai 3. kesäkuuta 2017

Äidin oma aika toisen lapsen kohdalla

Ensimmäistä lasta odottaessa sitä pohtii useasti, että vauvan synnyttyä tarvitsee omaa aikaa ja odottaa sitä, että pääsee vapaasti liikkumaan yksin ilman mahaa. Useimmiten se oma aika jää kuitenkin aika vähäiseksi ihan alussa, jos meinaa mennä täysimetyksellä. Vauvan hyväksyessä pullon ja kiinteiden alkaessa mahdollisuudet omaan aikaan kasvaa ja itse ainakin tykkäsin paljon käydä asioilla ja nähdä kavereita myös ilman vauvaa, kun hänet pystyi helposti jättämään isille. Toisen lapsen kohdalla tilanne on kuitenkin täysin eri, koska perheessä on jo se yksi lapsi, joka tarvitsee myös paljon huomiota ja tekemistä päiviinsä. Yleensä toisen lapsen synnyttyä isä viettää yhä enemmän aikaa esikoisen kanssa kaksistaan ja vauva saa näin laatuaikaa äidin kanssa. Isällä ei ehkä tämänkään takia kehity niin voimakasta suhdetta heti alussa vauvaan, sillä esikoisen viihdyttäminen menee etusijalle.

Itsestä tuntuu välillä siltä, että vaikka olen koko ajan kotona, niin en silti pysty olemaan tarpeeksi läsnä kummallekaan. Tarvitsen siis aikaa molempien kanssa olla kahdestaan. Alkuun varmasti tilanne vaatii kaikilta sopeutumista, kun pienen vauvan kanssa ei leikit vielä suju, mutta uskon että ajan kanssa nämä kaksi löytävät paljon yhteistä tekemistä, jolloin myös minä pystyn olemaan paremmin läsnä, kun ei tarvitse yrittää keskittyä kahteen ihan eri asiaan.


Tällä hetkellä ihan oma aika yksinään on vauvan syntymän jälkeen laskettavisssa sormilla. Vaikka tiedän, että Kimmo pystyy selviytymään molemmasta lapsesta välillä jopa rennommin mitä minä, niin silti tuntuisi jopa kohtuuttomalta jättää molempia kotiin, sillä ehkä kuitenkin isälle on helpompaa selvitä yhdestä lapsesta kerrallaan ;) Ja Lilianille erityisesti on tärkeää saada viettää aikaa kaksistaan meidän molempien kanssa.

Jokainen kuitenkin kaipaa päivittäin sitä omaa hetkeä. Onneksi lasten rytmit on saatu sellaiseksi tällä hetkellä, että yleensä 21 jälkeen molemmat ovat unilla. Näin omaa aikaa jää yleensä tunti tai pari, joka on todella tärkeä hetki oman jaksamisen kannalta. Päivällä yleensä saa vaan haaveilla siitä, että kotona olisi täysin hiljaista tai kupin kahvia pystyisi juomaan ilman keskeytyksiä. Yritän kuitenkin jokaiseen päivään mahduttaa myös edes pienen rauhoittumishetken myös Lilianin osalta silloin kun Patrik on unilla, koska kaipaan sellaista pientä hetkeä ettei kukaan vaadi minua tekemään mitään ja voin vaan istua.


Äidin oma aika on saanut toisen lapsen kohdalla uuden merkityksen. Enää ei niinkään kaipaa sitä, että pääsee yksin ulos, vaan että arkipäivän aikana on pieni tauko omille ajatuksille. Ehkä toisen lapsen kohdalla olen tajunnut sen, että aika oikeasti menee liian nopeasti ja mikään ei ole tärkeämpää kuin viettää lasten ensimmäiset vuodet olemalla kotona ja läsnä. Toki edelleen myös nautin niistä hetkistä, kun pääsen yksin ovesta ulos. Ne hetket ovat yleensä jotain todella spesiaaleja tilanteita, kuten  illallinen Rootsissa juhlistaen rakkaan ystävän synttäreitä hieman myöhässä. Eniten minun arkea helpottaa jo pelkkä ajatus siitä, että jos haluan tehdä jotain yksin, niin Kimmo jää mielellään kotiin lasten kanssa. Se, että toinen on myös läsnä lapsille kotona antaa jo pelkästään niin paljon voimaa ettei kovin usein tule sellaista tunnetta, että kotoa olisi pakko päästä pois yksin, vaikka onhan se ihan tervettä välillä ;) 

Onko teillä ajatukset muuttuneet oman ajan suhteen toisen lapsen kohdalla? 

torstai 1. kesäkuuta 2017

Kampaamossa lapsen kanssa

Lilian sai pientä spesiaalia hemmottelua, kun käytiin kampaamossa korjaamassa hiuskatastrofi, joka oli saatu aikaseksi kampaamoleikissä. Kannattaa olla näköjään huolellinen ettei lapsen huoneeseen eksy oikeita saksia, sillä sitä ei koskaan tiedä mitä tämän ikäiset keksii. Hups vaan yksi päivä olikin serkkupoika pätkäissyt Lilianin takatukasta osan pois. Lilian ei ollut tapahtumasta yhtään järkyttynyt, koska ei näe takahiuksia ja ei ymmärrä että hiusten takaisin kasvaminen vie enemmän kuin päivän aikaa. 


Varasin eilen illalla ajan Pinniet nimiseen parturi-kampaamoon Tikkurilaan, sillä aamulla sattui olemaan näin sopiva väli Kimmon lomaviikolla käydä korjaamassa neidin hiukset. Pinniet mainosti sivuillaan olevansa lapsiystävällinen paikka, johon vanhemmat voivat tuoda huoletta lapset tutustumaan ja leikkimään. 



Kampaamo oli todella pieni ja viihtyisä. Kampaamo-täti oli myös ystävällinen, vaikka Liliania tais vähän ujostuttaa käynti, sillä hiuksia lähti reilusti. Lilian oli todella reippaasti ja urhoollisesti koko hiustenleikkuuajan tuolissa. Myös pää pysyi hienosti paikallaan ihan kuin neiti olisi kokenutkin kampaamossa kävijä. Nyt neidillä on sitten lyhyt polkkatukka kesäksi ja hän itse on tukasta innoissaan, sillä ei tykkää pompuluista, joten yleensä hiukset on aina tiellä. Lapsen kanssa kannattaa kampaamoon lähteä rennolla asenteella, sillä pää ei välttämättä heti alkuun pysy paikalla, kun ihmeteltävää riittää, mutta Lilian on nyt jo sen verran iso, että osaa reippaasti kuunnella ohjeet ja tehdä niiden mukaan. Ihanaa sitten joskus päästä tekemään tälläisiä kahdenkeskisiä hemmotteluja kun neiti isompi .