Kaksplus.fi

Sivut

tiistai 25. huhtikuuta 2017

Kiintyminen omaan lapseen

Meidän pienten elämän alut ovat olleet täysin erilaiset. Patrikin kohdalla häntä kerettiin toivoa ja yrittää sekä kokea matkan varrella iso pettymys tuulimunaraskauden myötä. Lilian puolestaan tuli elämään yllättäen sellaiseen elämäntilanteeseen, jossa ei vauva ollut vielä haaveissa.

Uskon, että kiintymiseen on suuri vaikutus synnytyksellä sekä ensimmäisillä päivillä. Koin Lilian synnytyksen todella tuskalliseksi ja ahdistavaksi tapahtumaksi. Ilo lapsen saamisesta vihdoin rinnalle vaihtui nopeasti jälleen ahdistavaksi, kun vauva itki koko lapsivuodeajan ja en saanut miestä tueksi sairaalaan. Ensisynnyttäjälle pienikin vauvan itku itsessään on kova isku mielelle ja tuskaa lisää se, ettei pieni rauhoitu missään vaiheessa. Kotiin päästäessä tilanne tasaantui, mutta itkuisuus jatkui todella pitkään rajuna aina iltaisin. Äidille kamalin asia on se, ettei tiedä miten oman lapsen itkun saa loppumaan ja meillä tätä kesti monta kuukautta. Jollain tapaa tämä myös etäännytti vauvasta, kun koin useita pettymyksiä sen takia, etten osaa lohduttaa itkevää lasta. 3kk kohdalla myös imetys loppui kokonaan, sillä maidontulo oli myös pikkuhiljaa loppunut ja ne vähäiset tissittelyhetket olivat pelkkää kitinää ja huutoa. Useina päivinä arki tuntui turhauttavalta, kun vauvan kanssa ei uskaltanut poistua ulos kodista ainakaan pitkän matkan päähän. Myöskään äitikavereita ei juurikaan ollut, joten uusien tunteiden kanssa oli yksin. Tuntui, kuin koko vapauteni olisi riistetty ja halusin vaan päästä takaisin omaan elämään -sellaiseen mitä muut 24-vuotiaat nuoret elivät. Kiintyminen vauvaan ei ollut itsestäänselvyys esikoiseni kohdalla, vaan Lilian oli minulle se, joka opetti minut olemaan ÄITI. Aluksi kiintyminen pelotti, sillä en uskaltanut rakastaa jotain niin pientä ja haurasta, jota en osannut edes käsitellä tai lohduttaa. Pikkuhiljaa huomasin kuitenkin kuinka tärkeä olin pienelle tytölle ja ne pienet hymyt ja naurut saivat sydämen pakahtumaan.



Patrikin syntymän koin helppona ja kivuttomana. Ensimmäiset päivät olivat ihania, kun saimme tutustua kahdestaan toisiimme. Olin saanut rinnalleni rauhallisen ja tyytyväisen pojan. Lilian oli opettanut minut rakastamaan pyyteettömästi ja tähän poikaan oli helppo rakastua heti ensisilmäyksellä. Enää minua ei pelottanut vapauden menettäminen, sillä koti-arki ei tullut enää yllätyksenä. Enää minua ei pelottanut se, etten osaisi lohduttaa pientä itkevää vauvaa, sillä tiesin, että itku loppuu lopulta. Enää myöskään minua ei pelottanut se, että jään yksin. Vaikka suurimman osan päivistä äidit tekevät tätä työtä yksin ilman toista osa-puolta, niin silti se toinen osapuoli välittää, vaikka se ei olisikaan juuri sillä hetkellä paikalla, kun tilanne ehkä sitä vaatisi. Vuosien mittaan myös äitikavereita on löytynyt, joten minkään hankalan asian kanssa ei koskaan ole yksin, sillä  joku toinen on yleensä kokenut saman.



Kiintyminen omaan lapseen ei aina tapahdu heti synnytyssalissa. Se voi vaatia pienen tutustumisen uuteen tulokkaaseen tai voi tapahtua silmänräpäyksessä. Kaikkiin lapsiin aina rakastuu koko sydämestä ja pyyteettömästi, mutta rakkaus on erilaista jokaista kohtaan. Pienempää kohtaan tuntee erityisesti kovaa suojelun halua, joten tunteet ovat välillä ristiriidassa esikoista kohtaan, joka suhtautuu välillä rajustikin pienempään. Tällä hetkellä vaikein asia onkin,   miten saada isompi tajuamaan, että hän on edelleen yhtä tärkeä, vaikka äiti haluaa välillä osoittaa huomionsa pelkästään vauvalle. Ehkä pienoinen mustasukkaisuus on vallannut Lilianin mielen tällä hetkellä, sillä hänellä on menossa "äiti-vaihe". Vaikka vietetään yhdessä lähes 24/7, niin hän saa raivareita, jos yritän viettää pelkästään aikaa vauvan kanssa. Hän myös vaatii koko ajan minusta leikkiseuraa ja viimeisenä keinona hän kiinnittää huomioni yrittämällä kiusata Patrikia. Itsestä tämä roikkuminen tuntuu ajoittain ahdistavalta, kun haluaisin kovasti tilaa pelkästään Patrikin kanssa. Olen yrittänytkin viettää molempien kanssa myös yhteistä omaa aikaa vaan kahdestaan, mutta nähtävästi tällä hetkellä äidin pitäisi vaan tehdä kivoja juttuja vain Lilianin kanssa. No ehkä tämäkin "vaihe" menee viimeistään ohi, kun Lilian huomaa, että veljen kanssa leikkinen on oikeestaan paljon hauskempaa kuin äidin :D 

Oletteko te kiintyneet omaan lapseen silmänräpäyksessä vai onko se vienyt aikaa? 



lauantai 22. huhtikuuta 2017

Messut, jotka saa äidit sekaisin

Jälleen koitti se viikonloppu, kun äidit rynnivät hullaantuneita lastenrattaiden kanssa kohti messukeskusta. Lapsimessut ovat tapahtuma, jotka saavat äidit odottamaan tuntikausia 20% alennuksen perään. Tällä samaisella nimeltä mainitsemattoman merkin kohdalla meininkiä oli jopa hillitty järjestynsenvalvojilla, jotka päästivät vain muutaman äidin sisään kerrallaan nauhoilla aidatulle alueelle. Tämän vuotiset lapsimessut olivat minulle 4. kerta ja täytyy myöntää, että itsekin alan päästä messutunnelmaan. Aikaisempina vuosina messut ovat alkaneet nopeasti ahdistamaan, sillä ihmisvilinä on valtaisa. Messutarjouksiinkaan ei ole tullut keskityttyä, kun mukana on ollut kärsimätön (tai kaksi kärsimätöntä seuralaista). Tällä kertaa seura oli mitä ihanin ja äiti sai ihastella lastenvaatteita kaikessa rauhassa Patrikin ihmetellessä tunnelmaa rattaissa. Pakko myöntää, että ne ihastuttavat överi hintaiset frillapaidat ja frillamekot alkavat kummasti himottaa, kun kaikki muutkin ostaa! 



Parhaimmat tarjoukset oli epäilemättä Pomp De Luxilla, sillä esimerkiksi paitoja ja housuja sai huokeaan 5 euron hintaan! Epäilemättä kojulla kävi kuhina ja minun epäonneksi 98-koon tyttöjen vaatteet olivat siellä perimmäisessä nurkassa, jonne ei päässyt vahingossakaan tunkemaan rattaiden kanssa. Muita lemppareita messuilla oli Papu, Blaa!, Mainio, Metsola sekä Miniones. Harmikseni en pongannut Ipanaisen pistettä, jossa olisin halunnut testailla uutta Tulan kantoreppua ja ostoslistalta olisi ollut myös aurinkolasit poitsulle. Myös For Minis and Mommiesin piste jäi kokonaan huomaamatta. Kannattaakin suunnistaa paikalle kartan kanssa ettei jokin suosikki näytteilleasettaja jää huomaamatta. 





Itse olin paikalla rattaiden kanssa, joten kannattaa huomioida paikalle tultaessa se, että niin on moni muukin äiti. Jonot hisseille saattaa siis olla tuskastuttavat. Rattaiden kanssa on myös super vaikea yrittää tunkea ahtaisiin väleihin, jossa on kaikista mielenkiintoisimmat tarjoukset. Huomasin myös, että messujen ajaksi tarjottiin kantoreppua lainaan, joka varmasti helpottaa, mikäli hermot meinaa mennä monen tunnin rattaissa oleilun aikana.  Muuten vauvan kanssa messuilu onnistuu hyvin, sillä paikalta löytyy vaippaparkki, jossa ei tarvinnut ollenkaan jonottaa ja imetykseen löytyy myös paljon rauhallisia paikkoja. Itse kävin syöttämässä vaippaparkin vieressä, joka oli mukava alue suojattuna verhoilla. Imetykseen oli varattu sohvia, tyynyjä, herkkuja ja paikalla tarjottiin myös vettä sekä imetysteetä.  

Oletteko jo käyneet messuille, mitä tarttui mukaan? 

Yhteistyössä Messukeskus 

tiistai 18. huhtikuuta 2017

Patrik 3kk

1/4 vauvavuodesta jo takana! Tässä ajassa poitsusta onkin kasvanut jo aika äijä ainakin mittojen suhteen. 3kk kohalla mennään selkeästi edellä siskoa mittojen suhteen ja olihan hän jo syntyessään hyvän kokonen. Huomaa kyllä, että tämän toisen kohdalla aika menee vieläkin nopeenpaa ja jokaisen hetken haluaisi muistaa. Kyyneleet silmissä seurasin kuukausi sitten, kun Patrik löysi omat kätensä ja päivä päivältä saan nauttia naurusta ja hymyistä yhä enemmän.

Ruokailu

Edelleenkään ei ole mitään tiettyä rytmiä ruokailun suhteen, mutta eniten nälkä tietty on aina unien jälkeen. Meillä on edelleen korvike myös mukana, jota menee tällä hetkellä 0,5-1dl päivässä. Korvikkeen pystyisi siis jättämään kokonaan pois, mutta en osaisi olla poissa etten tietäisi varmasti, että vauva hyväksyisi varmasti myös korvikkeen ja pullon. Tosin nyt hän on alkanut ainakin minun läsnäollessa juomaan pullosta huonommin, sillä tissittely kertoja päivässä on vieläkin todella monta. Myöskin yöllä hän saattaa heräillä tunnin välein syömään. Tämä saattaa olla osaksi tiheää imua tai sitten hän pitää öisin minua tuttina. Lueskelin Lilianin vastaavaa kuukausipostausta, jossa ruokailuvälit olivat jo 3-5h ja kerralla meni paljon maitoa. En tiedä johtuuko ero sitten siitä, että hän joi oikeastaan jo pelkästään korviketta tässä vaiheessa, niin se piti myös paremmin nälkää ja pullosta jaksoi juoda enemmän kerralla.

Nukkuminen 

Nukkumaanmeno on tällä hetkellä aika luksusta, sillä hän simahtaa jo 21.30-22.00 välissä ilman mitään kiukutteluja. Ensimmäinen herätys on yleensä 1-2 välissä. Loppuyö on edelleen arpapeliä, sillä yleensä nukahdan heti, kun poika alkaa syömään ja en saa siirrettyä häntä takaisin omaan sänkyyn, jolloin me molemmat nukutaan levottomasti. Hän myös koko ajan hamuaa tissiä kun nukkuu ihan kiinni, joten yöunien kannalta olisi parempi jos aina jaksaisi siirtää hänet omaan sänkyynsä. Silloin hän saattaa herätä toisen kerran vasta 5-6 välissä, mutta muutoin havahdun jatkuvasti, kun hän ähertää vieressä. 

Sosiaalisuus

Patrik on luonteeltaan samanlainen hymyilevä ja iloinen poika kuin sisarensa. Hän juttelee ehkä jopa enemmän kuin Lilian 3kk iässä, sillä juttua saattaa riittää todella kauan. Hän on alkanut myös naurahtelemaan myös muutoin kuin kutittaessa. Itku on edelleen todella harvinaista ja saattaa olla päiviä, kun en kuule kertaakaan itkua. Tyytyväisiä vauvoja on siis olemassa! Patrik on myös todella tarkkaavainen ja katselee mielelleen kaikkea ympärillä olevaa. Päivisin meillä ei muuta viihdykettä tarvitakaan kuin Lilianin touhut, sillä niitä katsellessa hän on tyytyväinen. Vähän huvittuneena mietin nyt esikoisten äitien juttuja siitä mitä kaikkea harrastustoimintaa ja aktiviteettia vauva tarvitsee päivisin, sillä heidät on ilmoitettu vaikka mihinkä harrastuksiin ja päiviin mahtuu vaikka mitä loruhetkee ja vauvalle yritetään opettaa mitä eriskummallisimpia asioita. Meillä onneksi Lilian pitää huolen pikkuveljensä kouluttamisesta. Itsellä on lähinnä se toive, että saisin päivässä edes 5 minuuttia vaan katsoa yhtäjaksoisesti vauvaa silmiin ja pusutella häntä.

Liikkuminen

Vielä ei käännytä tai liikuta mihinkään suuntaan, mutta hirvee huitominen on koko ajan päällä. Pään kannatus on ollut koko ajan hyvää, mutta kovin pitkiä hetkiä hän ei vielä mahallaan viihdy. Jalkoja viedään välillä pepun alle mahallaan, mutta aika nopeasti siihen menee hermot. Kädet löydettiin kuukausi sitten ja niillä osataan tarttua leluihin, mutta ote yleensä irtoaa aika nopeasti ja kiinnostus leluun häviää heti, kun se häviää näköpiiristä.

Mitat 3kk (2kk)


Pituus 62,5 (60cm)
Paino 6575g (5895g)
Pään.ymp. 42,4 (41,3)

lauantai 15. huhtikuuta 2017

Sisustaminen - tyttö ja poika samassa huoneessa

Jossain vaiheessa edessä on se, että Lilianin huoneen joutuu sisustumaan vähän eri näkökulmasta, sillä huoneeseen muuttaa myös poika. Tällä hetkellä huone on täynnä pinkkiä ja hempeitä sisustuselementtejä, joten saa nähdä miten yhteistyöhaluinen neiti on siinä vaiheessa, kun aletaan huonetta tekemään sopivaksi myös pojan makuun. Toki lelut saa olla molemmille mieluisia, mutta huoneen värimaailmaa tullaan muuttamaan. Kaivoin Tuutilullan sivuilta inspiraatiota sisustukseen ja tällä hetkellä ajatuksena on käyttää väreinä minttua ja harmaata. Tykästyin myös puisiin yksityiskohtiin, jotka sopivat myös mielestä hyvin lastenhuoneeseen. Alla on pieni kollaasi siitä, mitä kaikkea tytön ja pojan yhteisestä huoneesta voisi löytyä. 

1. Tiipii hylly, 2. Rose in April hyllykkö, 3. Poster Hanger, 4. Poster Lightbox. 5. Juliste, 6. Jäätelö yövalo. 7. Huxbaby legginsit, 8. bObles Elefantti

Ihastuin heti noihin suloisiin Tiipii hyllyihin! Ne sopisivat nätisti kerrossängyn päätyyn, jolloin kumpikin saisi laitettua hyllyyn esimerkiksi oman yövalonsa tai iltasatukirjan. Myös Rose in April merkkinen hyllykkö on kaunis ja se meiltä jo löytyykin. Siihen sopii hienosti myös kollaasista löytyvä lightboxi. Myös julisteita on  löytyy molempien makuun, jotka saa tyylikkäästi esille ripustimella. Pojan ja tytön yhteiseen huoneeseen sopisi myös mielestäni vaaterekki, johon voisi laittaa esille molempien lempivaatteet tai unisex vaatteita, kuten näitä suloisia Huxbaby merkkisiä! Ne ovat muuten nyt pääsiäisen aikaan -20%. Lastenhuoneessa ei myöskään koskaan voi olla liikaa monipuolisia leluja, jotka aktivoivat lasta luoviin leikkiin. Siihen tarkoitukseen sopii hyvin bObles elefantti, jossa voi mm. keinua, makoilla, venytellä tai istua. 

Minkälaisia ratkaisuja teidän tytön ja pojan yhteisestä lastenhuoneesta löytyy? 

"Osallistun tällä postauksella Tuutilullan bloggaajakilpailuun. Osallistumisohjeet löydät Tuutilullan sivuilta."

torstai 13. huhtikuuta 2017

DIY - puput sukista



Nyt taas väliin yksi helppo diy idea ja lupaan, että tämä on viimeinen vähään aikaan, ainakin pääsiäisaskertelun osalta. ;D Meillä nimittäin sattu pieni nenäverenvuoto episodi kerhopäivänä, joten jotain kehittävää oli pakko keksiä tilalle. Tämän hauskan pääsiäiskoriste idean pongasin Ruusupuu & huvikumpu blogista. Tämä on helppo toteuttaa pientenkin lasten kanssa, tosin kannattaa varautua siihen, että herneitä joutuu keräilemään aika monta lattialta askartelujen jälkeen. Ja pariin otteeseen tais koko sukallinen mennä herneitä lattialle, mutta eikös siivous oo ihan paras juttu myös lasten mielestä ;)



Näissä pupuissa voi helposti hyödyntää kaikki kaapinpohjalla olevat eriparisukat. Tarvitset siis sukkia, sakset, tussin, lankaa ja herneitä. Herneiden laittamisessa voi apuna käyttää jotain rinkulaa, joka pujotetaan sukan reunaan siksi aikaa. Lopuksi pupulle sidotaan naruista pää ja korvat ja leikataan sukan yläosa puoliksi, jolloin valmistuu korvat. Pupu viimeistellään piirtämällä tussilla silmät, nenä ja suu. 


Nämä puput valmistuu vielä nopeasti pääsiäiseksi ja onhan nää nyt söpöjä muutenkin!

Onko teillä askarreltu pääsiäistä varten?

keskiviikko 12. huhtikuuta 2017

3-vuotiaan loppumaton puhetulva

Nyt kun olen taas kotiäitinä koen ja näen nämä niin sanotut "lapsen eri vaiheet" jälleen aitiopaikalta. Töissä käydessä ei paljon uhmaraivarit hetkauttaneet, kun kaikki arkipäivät "sai" kuitenkin olla töissä. Muutenkin arki meni niin nopeaa ettei iltasin juuri muuta kerennyt tehdä lapsen kanssa kuin arkipuuhat. Turhautumiselle ja tylsistymiselle ei paljon jäänyt aikaa.

Tällä hetkellä neidillä on menossa vaihe, jossa puhetulva on loppumaton. Päivässä ei liene minuuttiakaan etteikö hän kysyisi, juttelisi, laulaisi tai huutaisi. Ja hänellä tuppaa olemaan myös erittäin voimakas ääni, joten voi luoja, että olen puhki illalla. En osannut arvatakaan, että jonkun puheensorina voi uuvuttaa näin paljon. Töissä totuin omaan huoneeseen ja rauhaan, joten jatkuva puhetulva on alkuun aika outoa. Ehkä osakseen tämä on vielä sitä, että Lilian haluaa jatkuvaa huomiota kysymyksillään. Hänellä on varmasti myös kova tarve purkaa sosiaalista energiaa, sillä tämä on päiväkotiin verrattuna täysin erilainen ympäristö. Päiväkodissa oman itsensä esiintuominen lienee välttämättömyys, että omat tarpeet tulee kuulluksi. 


Jäädessäni äitiyslomalle suurin huolenaihe oli se, että Lilianilla olisi tylsää kotona. Ehkä osaksi tämä puheripuli on myös sitä, sillä jos hän ei saa heti vastausta tai vastaus ei tyydytä saattaa hän jäädä jankuttamaan samaa asiaa. Isoksi osaksi kuitenkin jatkuva äänenkäyttö on mielikuvituksen tuotetta, sillä hän puhelee leikkien lomassa nukeilleen. Käytös yleensä muuttuu aina radikaalisti, jos hänellä ei ole mitään järkevää toimintaa toisten lasten kanssa, jolloin hän menettää oma-aloitteisuuden leikkien keksimisten suhteen, jolloin hänellä on myös kova tarve saada koko ajan huomiota omalle tekemiselle. Ihan ymmärrettävää, sillä kaikista eniten varmasti tuon ikäinen saa inspiraatiota kaikkeen tekemiseen muiden leikeistä.



Lapsen kasvatuksen yksi suurimmista haasteista onkin se, jos lapsen luonne on täysin erilainen verrattuna vanhempien. Lilian on luonteeltaan temperamenttinen, sosiaalinen ja tyttö, joka tekee kaikkensa saadakseen haluamansa. Itse puolestaan olen luonteeltani rauhallinen. Välillä ollaan törmäyskurssilla neidin kanssa, kun toinen haluaa leikkiä hippaa koko päivän ja toinen haluaisi välillä istahtaa ja rauhoittua. Lilianin kasvaessa hän on onneksi oppinut myös nauttimaan rauhallisemmista leikeistä ja tykkää myös näperrellä pikkutarkkoja juttuja käsillään, mutta loppumattomalle puheensorinalle ei sen sijaan loppua näy. Välillä tekisi mieli pyytää häntä olemaan hiljaa hetken, mutta olisi aika julmaa tällä tavoin kieltää hänen tarpeitaan ilmaista itseään. Loppujen lopuksi onhan se ihana, kun tyttö niin nauttii laulamisesta ja osaa muutenkin ilmaista itseään, ehkä aikuiset vaan aina ajattelee asioita liikaa ja ei osaa heittäytyä höpötyksen maailmaan. 

lauantai 8. huhtikuuta 2017

DIY - maljakko pääsiäiseksi



Pakko oli itsekin kokeilla tehdä tämä munankuorimaljakko. Maljakko on helppo valmistaa ja tarvikkeet löytyy varmaan jokaiselta valmiina kotona. Tarvitset ilmapallon, suihkepullon, pensselin ja jotain paperia. Askarreltiin tämä neidin kanssa talouspaperista, mutta tarkoitukseen sopii hyvin myös esimerksi wc-paperi tai värikkäät servetit. 


Projektia varten kiuhautin ekana 1dl vettä, johon lisäsin 1dl sokeria. Annoin jäähtyä ja kaadoin suihkepulloon. Maljakon saa tehtyä kananmunan muotoon käyttämällä apuna ilmapalloa. Kun kaikki tarvittava on valmiina asetellaan papereita ilmapallon päälle ja suihkutellaan vesi-sokerilientä päälle. Kerroksia kannattaa laittaa niin paljon, että ilmapallon ei paljon näy alta. Lopuksi pinta siloitellaan pensselillä, jonka jälkeen annetaan maljakon kuivua. Tämän jälkeen ilmapallon solmukohtaan tehdään reikä, jotta pallo saadaan tyhjäksi. Lopuksi vielä viimeistellään munankuorimaljakko saksilla. 



Oletteko te kokeilleet tehdä näitä paperi maljakkoja? :)